Teetä ja näkkileipää.

Kyllä se nyt sittenkin on niin..

2011-03-08T17:38:00.000+02:00

..ettei neuleita voi oikein erottaa muusta elämästä. Törmäsin tänään ongelmaan, että haluan päivittää heränneitä ajatuksia blogiin, mutten osannut luokitella, kumpaan se kuuluu, tänne vai päiväkirjaan. Niinpä päätin SITTENKIN muuttaa Teen ja näkkileivän uuteen osoitteeseen ja kirjoittaa ainoastaan siellä. Suurin syy muuttoon löytyy kuitenkin käytettävyydestä - käytän pääsääntöisesti toista Googlen käyttäjätiliä ja olen siis sinne kirjautuneena. Kun haluan kommentoida muiden neuleblogeja, joudun kirjautumaan ulos näkyäkseni tänä blogina ja se vie aina vähän aikaa ja hermojakin. Ja sitten täytyy kirjautua takaisin, että sähköposti yms. ovat käytössä. Onneksi blogin voi näppärästi siirtää .xml-tiedostona. :)

Toivottavasti lukijat löytävät tiensä uuteen osoitteeseen!
Hei hei, Teetä ja näkkileipää! Olit ystävä.

Nyt on ihan mahtava neulemeno meneillään!

2010-11-21T23:58:00.004+02:00

Järjestin taannoin neuleillan kanssasisarille ja olen kyllä sitä mieltä, että näitä lisää! Yhdessäolo on merkityksellistä. Pääsin jopa eroon pussillisesta lankoja ja mikä juoruilun jälkeen parasta, Coffee Tunic, jossa näytin aivan perunasäkiltä ja vyön kanssa sikarilta, muotoutui tuubihuiviksi, joka on muun muassa aika täydellinen. Aloitin sen tammikuun lopulla vakoiltuani ensin kaikki Ravelryn projektit. Suhtaudun neulottuihin yläosiin ja niiden istuvuuteen ylläni aina vähän varauksella. Koska kaikki tunicit näyttivät minusta hyvältä muiden yllä, päätin uskaltaa yrittää ja hain neljä kerää Nallea lähiässältä. Mikä innokas kilkutus ja voima! ”Onpa ihana väristä, kyllä minun nyt kelpaa! Teenpä kerrankin jotain isompaa itselleni! Voitan itseni ja teen ohuesta langasta jotain suurta!” ..Ja näin neuloin puolisen metriä pötköä, joka sitten sovituksessa paljastui hirvittäväksi rumilukseksi. Note to self: ei joustinneuleisia yläosia tällä ruumiinrakenteella, ellei tarkoitus ole esittää olutta panevaa tynnyriä.

Kuitenkin hillottuani tekelettä lähes vuoden ufokorissani päätin, että sinä armollisena neuleiltana tälle tulee joku ratkaisu. Purin etukappaleen yläosan pois (kyllä, vaate oli jo melkein valmis.) ja päättelin silmukat. Ja tadaa! Tuloksena tuubihuivi! ..En kyllä varmasti olisi jaksanut väsätä noin pienillä puikoilla tuollaista kappaletta, jos olisin tiennyt, mitä olen neulomassa.

Kuinka siitä tuleekin niin hyvä mieli, kun saa jonkun kauan sellaisena hommana olleen asian päätökseen.

Projektini ”Seiskat pois jemmasta” edistyy esimerkillisesti. Olen lahjoittanut niitä tarvitseville ja neulonut vimmalla pois. Harmi, kun sen pitää olla niin kurjaa lankaa. Joskus talvella aloitin Novitassa ollutta jakkua, jonka sitten tuomitsin – yllätyspyllätys – typerän näköiseksi ylläni. Niinpä ihanan suklaanruskeaa Seiskaa jäi 4 kerää varastoon. Yhden sain lahjoitettua pois ja kolme oli siis vielä tuhottava. Palmikkosäärystimet nielaisivat onneksi reippaasti lankaa ja lopputuloskin on aika kiva.

Joillakin on akateeminen vartti, minulla se on viikko. Isänpäiväsukat valmistuivat taannehtivasti. En kyllä edes muista, milloin olisin viimeksi neulonut jotain sukkapuikoilla. Oli kyllä aika hidasta verrattuna luuppailuun.

Tummanruskean Seiskan seurana on täydellisen turkoosia Gjestalin Maijaa. Laatueron huomaa kyllä jo heti neuloessa. Maijasta tulee paljon tasaisempaa jälkeä ja se tuntuu käsissä juoksevammalta eikä ole lainkaan yhtä tönkköä kuin 7 Veljestä. Seiskasta tulee jotenkin suttuista jälkeä jo suoraan kerältä, aivan kuin sitä olisi jo käytetty ja pesty pari kertaa.

Olen hirveän tyytyväinen sukkiin silti. Nyt minä tein sen turkoosi-ruskean raitaneuleen, jota olen suunnitellut jo varmaan kaksi vuotta, mutta aina jättänyt tekemättä olevinaan tylsänä. Pyh! Ihana se on.

Kävin taannoin Titityyssä ja selasin Cascade 220 -langalle sovitettua kirjaa 60 Quick Knits. Ennakkoasenteeni oli aika hälläväliä, sillä perinteisesti kaikki nopeiden, simppeleiden neuleiden kirjat tahtovat olla täynnä ainaoikein-huiveja ja ylipäätään malleja, joihin ei oikeastaan tarvitse ohjetta lainkaan. Yllätyin kirjasta niin positiivisesti, että se lähti mukanani kotiin. Monet mallit pääsevät takuulla toteutukseen, mutta virallisen ostopäätöksen tein nähtyäni apinamyssyn! Se on pakko tehdä! (Rautahermona en ostanut kirjan lisäksi muuta, vaikka Norot hinkuivat vieressä mukaan.)

Kirjasta jäi mieleen raidallinen möykkyhattu, josta tuli heti mieleen minun aurinko. Limeä Dropsin Alpacaa ja Sandnesin Mini Duettia kaksinkertaisena ja violetti Smartin jämä pääsivät rooliin tässä hatussa. Improvisoin ohjetta samalla, kun neuloin. Pipo on jotenkin hurjan inspiroiva neule. Ehkä se on se väri. Tuo Alpaca on jotain niin täydellistä! Tuo väri, miten reipas! Ja miten tuo sävy käy täydellisesti nimenomaan alpakkaan! Ja jos pipossa on vielä violettiakin, niin eihän sitä voi olla kuin hauska tehdä! Nypyt on kyllä hupsuja. Pidän.

Ensi kertaan!
Ollaan ihmisiksi!

Tein sen! Ensimmäinen ohjeeni!

2010-09-27T08:37:00.004+03:00

Haa! Ensimmäinen ohjeeni on kirjoitettu ja valmis testaukseen! En enää millään jaksanut yöllä blogata, mutta pakko oli linkittää heti tuonne sivuun. Jos innostutte kokeilemaan Ammniumkloridia, niin kertokaa ihmeessä kokemuksia!

Vänkää pipossa on se, että se on maailman helpoin neuloa ja kuvio käy sekä miehelle että naiselle ja sopii neulottavaksi mistä tahansa väristä.

Alun perin pipo on postattu kesällä ja siitä on sittemmin tehty useita variaatioita, mm. tämä lapsen koko. (80 s, tiheys 22 s / 10 cm

Heippa vaan kaikille, sanoo tyttökin.

2010-06-16T10:04:00.005+03:00

Niin, Synski tosiaan totesi tässä eräänä päivänä, että "Minä lähen nyt mummin luokse. Heippa vaan kaikille."

Pelkästään se, että siirsin kannettavan pöydälle, saa minut haluamaan kirjoittaa. Kuinka pidänkään siitä, ettei tarvitse enää kyrnöttää sohvalla konetta käsinojan päällä tasapainottaen. Järjestyksen vaihtamisesta olohuoneessa oli hyötyä myös ergonomian näkökulmasta. Miksen tajunnut tätä aiemmin?

Viime viikon neuletapaaminen sai minuun uuttaa puhtia, vaikken siellä mitään tytön kanssa neulonutkaan. Muilla oli mielenkiintoisia töitä mukana ja innostuin jopa jatkamaan omaa Haruniani loppuun. Toivottavasti pääsen seuraavaankin kokoontumiseen!

Eksyin tänään Silly Licks -blogiin. Haluan ehdottomasti tehdä pian Eva's Shopping Companionin! Longoria's Something on ollut Ravelry-jonossani jo yli vuoden enkä ole viitsinyt aloittaa, koska minäkin vierastan saumoja enkä ole jaksanut muuttaa ohjetta nurinkuriseksi. Kiitos siis vielä ohjeesta!

Haruni (Ravelry-linkki.)

Siinä se on vielä ihan pienenä. Huivi, jonka nimen kirjoitan 2/3 kerrasta Hanuri. Lanka on ihanaa Dropsin Alpacaa. Tehtävää olisi enää reunakaavion 6 viimeistä riviä unohtamatta lähes loputtomia nurjia kerroksia niiden välissä. Odotan jo niin, että saan pingottaa ja pitää! Tiedän jo nyt, että pidän.

Terve vaan terve.

2010-05-26T18:00:00.014+03:00

Mukavaa, että olen päässyt ajatuksesta, että "kun blogiakin pitäisi." Ei tarvi! Teen tätä silloin, kun huvittaa ja hyvä niin. Moniakaan asioita kun ei oikeasti TARVITSE tehdä, mutta liian usein huomaan rakentavanin itselleni mukapakollisia suoritteita.

Toisaalta en ole vain muistanut, että voisin kirjoittaa. Onpas tämä mukavaa pitkästä aikaa. Taidan maksimoida nautinnon keittämällä teetä ja vaihtamalla reinohousut jalkaan.

Sitten viimekirjoittaman olen kuin olenkin vaihtanut maisemaa ja viihdyn uudessa kaupungissa mainiosti. Tekisi mieleni ajatella, että tämä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten, mutta ei se varsinaisesti ole aivan niinkään. Kaikki aikanaan, nyt oli oikea hetki tälle.

Olen saanut puolitoistakuukautisen työharjoitteluni Pikkulinnassa loppuun ja aloitin eilen työt vastapäisessä Siwassa. Pidän oikein paljon siitä, että olen kotiutunut nopeasti ja saanut arkeni kuntoon. Parasta on varmasti kuitenkin se, että olen saanut neuleitani myyntiin Katriinan Kauppaan! Mä olen niin Onnellinen. (Serkulta pitänee kysyä, haluaako hän pitää tekijänoikeudet tähän lausahdukseen.)

Lankakaupassa työskentely on vimmannut neulomistani entisestään. Pää kuhisee suunnitelmia ja lankavarastotkin karttuvat siitäkin huolimatta, että muutettuani vein ensi töikseni kaksi isoa pussillista vähiten puhuvia/vaativia Poppeliin keräykseen. Harmittaa tosin, etten ole selviytynyt vielä Kipakoiden kokoontumiseen. Työpäivien pituus yhdistettynä lapsennoutoon päiväkodista ei täsmää aikatauluihin ja aina, kun olisin päässyt, ei tapaamisia ole ollut. Näin mm. tänään. Aion silti sen vielä tehdä ja ehdottomasti pitää omia KIP-päiviä, kun vain sää antaa myöten!

.....

Reippaat jämäsukat

mistä? valikoima Seiskan paksuisia sukkalankamyttyjä

millä? 3½ puikot.

kuinka suuresti? 48 silmukkaa

Voi miten tykkään näistä! Miten virkeät ja imelät! Tahtoisin niin pitää ne itse, mutta taidan ainakin yrittää myydä ne lauantaina kirpputorilla. Hintaa laitan kuitenkin sen verran, että päättelyn vaiva kannattaa. :)

.....

Ammoniumkloridi.

mistä? Schachenmayr Nomotta Catania, 100% puuvilla.

millä? 3.5 mm 40 cm pyöröt

kuinka paljon? pari metriä vajaa 1 kerä.

Suunnittelin vahingossa oman pipomallin. Olen tehnyt näitä aika urakalla eri väreissä, koska hatut tuntuvat aina päätyvän muiden päihin ja nyt sitten myös myyntiin. Viime viikolla tuntematon rouva juoksi minut kiinni kysyäkseen, mistä tällaisia hattuja saa, aivan asioikseen! Se tuntui oikein kivalta.

Ohje on kirjoitettu ylös ja se on tulossa jakoon, kunhan saan siihen lisättyä kuvia ja neulottua testikappaleen.

Ensi kertaan, ihmiset.
Olkaa kilttejä toisillenne!

P.S. Avautuminen.

Aion siirtyä takaisin kuvien keskittämiseen. Miten voi olla näin typerää ensin asetella tekstiä niiden viereen ja sitten julkaistuasi postauksen huomaatkin, että kaikki on päin prinkkalaa. En tykkää. Ja voi byyton! Miksi tuossa yhdessä välissä on kymmenen rivinvaihtoa, vaikka kirjoitustilassa ei lainkaan?

Ei matka tapa, vaan vauhti!

2010-03-21T21:10:00.005+02:00

Nämä pitkät bloggaustauot saavat minut aina miettimään, mikä kaikki onkaan muuttunut sitten viime kirjoittaman. Joka kerta huomaan, että suunnitelmia on hiottu tahi heitetty roskakoriin ja onpa muutama niistä jopa joskus saatu toteutumaankin. Mukavaa on välillä katsoa taapäin ja palailla menneisiin tunnelmiin, vaikka ne ikäviä olisivatkin olleet. Sitä huomaa edistyneensä kovin ja saa jonkinlaista tarttumapintaa arvioidessaan, mikä valinta oli bingo ja mistä vain kuvitteli syntyvän jotain tärkeää.

Sitten viime elossaolemisilmoitteluni olen ehtinyt järjestää kaiken niin, että myös minusta tulee KipAkka. Joskin ihan rehellisyyden nimissä minun on kyllä myönnettävä, etten varsinaisesti muuta Jyväskylään yksin sen vuoksi. Suoritan maisemanvaihdon toivottavasti ensi viikonloppuna ja kyllä minua taitaa vähän jännittää mennä ensimmäiseen tapaamiseen!

Toivon todella, että pääsen JAMKiin opiskelemaan vestonomiksi. Hakemukset on laitettu ja portfoliosta aletaan vähitellen kasaamaan paineita. Pientä hahmotelmaa on onneksi jo päässä, mutta toteutuksen suhteen olen vielä aika ulapalla.

Huomasin tässä blogiini heilahtaessani, sivupalkkia silmäillessäni, että lienen lyönyt keskeneräisten töideni ennätyksen. Ei se mitään. Kyllä ne siitä valmistuu. Ei pidä hötkyillä! En tiedä, tuleeko neuleista hiljaa hyviä tai edes ylipäätään yhtään sen parempia, mutta sutke pois, noin muutenkin elämässä! Päivänä muutamana muistelimme ystäväni kanssa hänen isänsä fraaseja ja yksi varsinkin kuulosti paljon paremmalta näin "aikuisena" kuin silloin lapsena. "Ei matka tapa, vaan vauhti!" Sitä olen ajatellut sittemmin usein.

Todennäköisesti ja toivottavasti viimeistä kertaa Pieksämäellä blogaten,
Sanna.

pidän, nimittäin siitä,

2009-12-11T09:36:00.021+02:00

että bloggaan!

Syksy on mennyt järjestellessä ajatuksia ja asioita, mutta tämä tuntuu jälleen hyvältä.

Olen neulonut vaikka mitä. Ja vaikka mitä on myös työn alla. Ihan yhtä paljon vaikka mitä on marinoitumassa. Tosin vaikka mitä niistä taidan purkaa. En mitenkään pysty saamaan itseäni kiinnostuneeksi Haruha-huivista enkä niistä Twisted Flower -sukista. Yök. En tiedä, ne vaan työntää luotaan! Paitsi että.. no niin, hyvä. Saatoin saada ajatuksen, kuinka saan ainakin siitä huivista kiinnostavan, mutta katsotaan nyt. En lupaa itselleni mitään. Sukilla on purkutuomio joka tapauksessa! Hyvinhän tämä ajatusten järjestely sujuu, tekstin luettuani onnistuin hämmentymään itsekin. Siis mitä tässä nyt oikein ollaan purkamassa vai ollaanko ja miksi ei oltaisi?

Jälleen kerran tähdennän, että Ravelrystä löytyy täydempi kokoelma aikaansaannoksia tai saamattomuuksia. Näistä vain pidin erityisesti.

Pescovegetarian mittens by Veera Villapuu

Novita 7 Veljestä (tuplana)
4.5 mm ja 5 mm
95 g

Yhdessä illassa neulottu pari. Vallan miellyttävää! Tykkään hirveästi tuosta mallineuleesta. Tämä on nyt se ensimmäinen pari.

Twister (Pian Jotain)

Novita Tempo
8 mm

Ehdottomasti vanilja-Pehmis!

Oikein kiva ohje näin oikeakätisellekin! Kierteet nousevat mukavasti koholle.
Lanka on pehmeää, joskin vähän muovista. Tykkään piposta kuitenkin. Toivon, ettei lanka nukkaannu niin nopeasti, että kadun lopulta valintaani. (Toivon myös tekeväni pian valkean huivin tälle ystäväksi.)

Pescovegetarian beanie by Veera Villapuu

Sandnes Garn Alfa
5 mm

Luulin kadottaneeni ruskean Utopia-hattuni ja tilanne täytyi korjata välittömästi. Laukkasin TaitoShopiin ja humputin kaksi kerää Alfaa. Oikein kiva malli. Käytän lärää joka päivä ja aloitin eilen jo toiset lapaset tätä mallia.

Little Coffee Bean Cardigan by Elizabeth Smith

Novita Puro (Jäätynyt karpalo, Iltanuotio)
4.5 mm
12 kk

Kurjuuksien kurjuus. Neule eksyi pienentävään pesukoneesen parin viikon käytön jälkeen. Kirottua on pyykin lajittelematta jättäminen! Aion kyllä vielä tehdä uuden korvaavan. Tämä oli ensimmäinen ylhäältä alas työstettävä neuleeni ja rakastin. Ohje on oikein selkeä, mutta saa miinuspisteen liioitellusta leveydestä. Oikeasta tiheydestä huolimatta liian suuri 1,5-vuotiaalle.

Saltkråkan-sukat by Elina Norros

Novita 7 Veljestä 553
3.5 mm

En voinut olla rakastumatta malliin. Palmikko on kaunis, nopea ja helppo muistaa ulkoa. Loistava välituntineule! Näitä olen halunnut käyttää lähes joka päivä.

Modasin ohjetta vain tekemällä tiimalasikantapään ja jatkamalla mallineuletta myös kärjissä.

Toim. tarp:ton huom. Kuvat otettu ihan rupusti kännykällä.

Oriental Lily by Georgie Hallam

Novita Wool
Sandnes Smart

Sain taannoin ystäväni äidiltä sotkeutuneita nöttösiä vaaleanpunaista ja limeä Woolia. Ostin violettia niille kaveriksi ja tavoite olisi Synskin löytää valmis neule joulupaketista. Tällä hetkellä menossa on ensimmäinen kerros vyöosasta eli lupaavalta näytää!

Keskeneräisyyttä näkyvissä, o-hoi!

2009-08-04T15:34:00.008+03:00

Blogin säännölliseen päivittämiseen ei ole viime aikoina ollut voimia. On pitänyt karsia kaikki normaaleja elintoimintoja vähemmän pakolliset asiat. Fiilikset ovat kehnot, joskin hyvin pikkuhiljaa paranemassa. Lensin takaisin kotipesääni rakentamaan maailmaani uudelleen.

Hyviäkin uutisia onneksi on. Aloitan koulun huomenna. Pidän siitä. Olkoon tämä osa projektiani "finishing unfinished objects" eli käyn ne muutamat lukion kurssit loppuun merkonomiopintojen ohella. Katsotaan, mikä minusta sitten isona tulee. Ainakin olen nyt opiskelun hellässä huomassa ja luottaminen lienee äidin sanoihin - se ei mene koskaan hukkaan.

Myös neuleiden saralla aion tehdä parannuksen - kunhan pääsen kutimieni ääreen, aion viimeistellä roikkuvia töitä. Ensiapuna merkitsin neuleet jälleen työn alle Ravelryssä - näin ne muistuttavat minua alati keskeneräisestä tilastaan.

malli: Gail aka Nightsongs by Jane Araújo
lanka: Madeiran tuliainen. Puoliangoraa, kuulemma. Akryyliä mukana myös näppituntumasta päätellen. Miellyttävän kevyttä ja pehmeää, joskaan pingotus ei kestänyt toivomallani tavalla reunassa. Väri sattuu paremmin kohdilleen kahdessa alimmaisessa kuvassa.
puikot: 5 mm.
kenelle? äidille 50-vuotislahjaksi. Piti. Pidin.

Epäilin ohjetta aluksi, sillä siihen oli paljon korjauksia Ravelryssä. Päätin silti aloittaa tarmokkaasti ja hyvä niin, koska huivi oli erittäin helppo ja nopea neuloa! Käytin reunukseen tätä kaaviota eikä minulla ollut senkään kanssa mitään ongelmia. Suosittelen ohjetta varauksetta kaikille!

malli: Villikot, oma mallini. Kirjoitan ohjeen ylös ja laitan jakoon, mikäli joku tahtoo sitä kokeilla. Housut on neulottu kokonaan pyörönä eli ainoa sauma tulee haaraan. Takana on reilusti korotuskerroksia, jotta pöksyliinit yltävät vaipan yli kunnolla ja käyttöikä pitenee. Vyötäröllä on myös reikärivi nyöriä varten.
lanka: Pirtin hahtuva
puikot: 4 mm. Neulon tiukkaa ja tarkoitus olikin tehdä housuista napakat, etteivät ne venähdä käytössä muodottomaksi.
koko: vastasyntynyt. Raportoin, kunhan kuulen kokemuksia!

Mitä? Kaipailisin jossain vaiheessa testineulojia eri kokoihin. En tosiaan ole vielä ohjetta sarjoittanut saati kirjoittanut, mutta jossakin vaiheessa se on tuleva ja koska tyyliini kuuluu sytykkeiden tarvitseminen ennen kuin mitään oikeasti tapahtuu, saattaisi muutama innokas testaaja toimia sellaisena tähän hommaan.

Apuva!

2009-07-04T11:31:00.002+03:00

Tuleeko kenellekään mieleen, mistä huivista puhun? En näköjään jostain ihmeen syystä ole laittanut sitä Ravelryn suosikkeihin tahi jonoon, vaikka on pitänyt!

- nimi japanilainen, tai ainakin sen tyylinen (Imiko, Igumi.. jotain sinne päin eli ei varmaan lähellekään :D jotenkin muistelen, että siinä on i ja u? Älkää luottako tähän.)
- suorakaiteen mallinen
- pitsikuvio toisessa päässä siksak-mainen ja se ikäänkuin feidautuu toista päätä kohden sileäksi neuleeksi, jossa pelkkiä langankiertoja?

..kun ei tule mieleen, niin ei tule! Ihan kielen päällä pyörii, mutta ei riitä!

Ja nyt on työt taas vaihteeksi lopetettu! :D

2009-06-25T12:16:00.006+03:00

Kyllä, viime viikon perjantaina oli viimeinen siivousrupeama. Synskin hoitaja jäi kesälomalle emmekä nähneet varahoitopaikkaa tarpeellisena. Enemmän tarvetta tuntui olevan allekirjoittaneen kesälomalle. Syksylle olisi sitten ihan muita suunnitelmia, joista en vielä uskalla hiiskua, ennen kuin kaikki varmistuu!

Ja niin, Amelia on tällä kertaa lopullisesti valmis. Se on nyt juuri sellainen kuin pitääkin!

ohje: Vine Lace Baby Hat by Sandi Wiseheart
lanka: ylimmässä Novita Luxus Cotton väri meloni, alimmat ikivanhaa puuvillaa.
puikot: 3.5 mm
silmukoita ohjeen mukaan 81. Mallikertaa on toistettu 7 kertaa ennen kavennnuksia.
muuta: koukuttava ohje, naurettavan helppo tehdä ja vieläpä nätti!

Se on sellainen työmiehen lauantai.

2009-06-04T17:53:00.006+03:00

paitsi ettei ole lauantai, vaan se on vapaa!

Olen siis aloittanut siivoustyöt maanantaina. Päiväni alkaa sohvalta klo 4.30, josta se jatkuu pyöräillen eri kohteisiin. Täytyy sanoa, etten varmasti puoleen vuoteen ole saanut yhteensä näin paljon liikuntaa kuin tällä viikolla! Päivittäin tulee poljettavaa 10-15 km ja sen päälle muutamien tuntien liehkaisut mopin varressa. Askelia tulee varmasti 10 km edestä aivan huomaamatta! Joskin, kyllä täällä ollaan sen edestä sitten väsyneitäkin. Tänään olen toki nukkunut parin tunnin päikkärit töiden jälkeen eli poveria alkaa taas olla jo käsitöihinkin. Olen varmasti (aamu-)unisin tuntemani ihminen, mutta pakkohan se on nousta ennen kukkoja kun kerran siitä muutaman euronkin saa. Ja jos joku arpoi, miksi herään sohvalta, niin se on yöpaikkani ennen työpäivää. Synski tykkää nousta kellon soittoon enkä tohdi herättää muita niin aikaisin. Kyllä tämä järjestely näin kesän ajan saa luvan toimia, vaikka selkä onkin eri mieltä.

Tiskirättejä meinasin tehtailla ystäville ja kylänmiehille. Ameliaakin olisi vielä (taas) jäljellä ja työmatkoilla huomaan kaipaavani puuvillaista pipoa. Korvia paleltaa suhiminen. Ja vaippoja, niitä tulisi tehdä aina vaan lisää! Olen toki jo kaksi AIOa saanutkin aikaan, yhden taskun sekä pari NB Mummua pienelle (ei minun.) Muminaa tältä taholta: NB Mummut saumuroituna on saman kokoinen kuin M, jossa saumanvarat sisällä? Taidankin kokeilla niitä pikkuisia ensin Synskin päälle. Ties vaikka saadaan uudet sisävaipat? :D Kyllähän sitä tiesi, että Mummut on reilu, mutta että näin!

rpm by Aija Goto
lanka: novita nalle four seasons / kevät
puikot: 3.5 mm
menekki 63 g.

edit 25.6.2009: sukat pääsivät värikoneeseen pyörimään ja ainakin itse olen kovin yllättynyt akryylin värjäytymiskäyttäytymisestä?

malli sama ^^
lanka: Zettl Laine Pour Chausettes eli Lidl Sock Yarn
puikot 3.5 mm

valmistettu oksusukkien purkulangasta. huomattavasti siedettävämmät, joskin silti aika rumat. Oikein mukavat jalassa silti näin kuumalla.
Tästä Nalle-kerästä on jo kokeiltu neuloa vaikka mitä, mutta purkuun on aina päätynyt. Melkein usko loppui. Tässä mallissa jopa aivan siedettävää. Kyseinen pari meni anopikkeelle lahjaksi, mutta saatan innostua neulomaan itsellenikin identtiset. Suosittelen kyllä monivärisille langoille tätä spiraalia!

sit me järjesteltiin lankoi yks päivä ja mulla oli apulainen.

Ihanaa sotkua!

2009-05-20T13:10:00.010+03:00

Olo on kohentunut huomattavasti viimeisestä. Olen antanut itselleni luvan myös rentoutumiseen hiertämisen ohessa. Aion mennä kouluun. Etsin oppisopimuspaikkaa, mutta jos ei onnaa, on paikkani pulpetissa.

Hommat ovat taas mukavasi levällään, kuten seuraavasta huomataan.

Leikattu verhomme on koristanut keittiön tuolia jo viitisen päivää muuttamatta asentoaan piiruakaan. Ehkä ompelen sen tänään, ehkä en. On niin mukavaa, kun asiat rojottaa ylt'ympäriinsä. Pöydällä onkin neppipusseja odottamassa vaippoihin pääsyä, jotka puolestaan odottavat suunnittelua, leikkaamista ja ompelua.

Punaisen Coachellan alku mähötti Hiirun kanssa sopivasti sohvalla, kun kuvasin muita asioita.

Mutta tämä - tämä on päivän hyvä teko. Mapitin kaikki neuleohjeeni! Paraphernalioiden ohjeesta näkyykin, miten hyvässä kuosissa ne pysyvät irrallaan. Todellakin olen tyytyväinen suoritukseeni. Söderoiden ohje näkyy olevan tulostettu ylösalaisin, mikä on jotensakin kuvaavaa.

Toissailtana aloitin jämähaalari-ufon tuhoamista ja mekko edistyykin vikkelään. Miellyttävän vapauttavia ovat nämä jämälankaprojektit.

Olen neulonut Söderoita vauhkosti ja mustan, ohuen langan ja pitsin tiiraaminen on paljon mukavampaa päiväsaikaan. Olkoon pimeämmät illat siis tekosyyni uuden työn aloittamiseen, vaikka kesken on miljoonia ellei satojatuhansia jo ennestään.

---

Muutaman päivän olen yrittänyt lietsoa vaippavimmaa. Synskille taskuja ja pari sisävaippaa ja J:n serkun tulokkaalle muutamat pienet Nöttöset. Pian olen valmis kaivamaan ompelukoneen esille, ensimmäistä kertaa kuukausiin. Mukavaa olla taas oma, sekamelskainen itseni.

Itsesääliä, ei muuta.

2009-05-16T21:54:00.003+03:00

Irtisanouduin pari päivää sitten. Tämä taisi olla kolmas päivä työttömänä. Vituttaa. En jaksanut enää. Fiilikset ovat salaisen toiveikkaat uuden aloittamisen suhteen, mutta päällimmäisin puolin sekavat ja ikävät. Odotin nuorempana itseltäni jotain aivan spektaakkelimaista ja missä nyt ollaan? Kotona vinkumassa kahden vuoden kärvistelyduunien jälkeen.

Viime viikolla nauroin kaksi kertaa. Mikään ei huvita eikä mistään tule mitään. En voi edes neuloa, koska en saa rentoutua. Pitää alati siivota. Mitä sitä laittaisi ruuaksi, kuinka oikeuttaisi kotona olemisen. Kun en jaksa. Raajat tuntuvat raskailta ja pakotan itseni vaivoin tyhjentämään tiskikoneen. Toivottavasti en pudota mitään. Elo on kuin hidastetussa filmissä.
Tämä oli huonoin päätökseni pitkään aikaan.

En taida edes jaksaa kuvata keskeneräisiä Söderoitani tai Ameliaa, jonka purin aina hihoja myöten. Typerät, löysät hihat. Olen edennyt kaarrokkeeseen, mutta niskaa särkee enkä jaksa kannatella puikkoja.

En viitsi edes pyytää muita kuvaamaan Coachellaani. Siitä tuli hieno. Ostin jo punaiset puuvillat seuraavaa varten. Tuntuu, ettei ole aikaa neuloa mitään, vaikka todellisuudessa minulla ei muuta olekaan. Hukun tähän loputtomuuteen.

Tuliaisia, yes!

2009-04-21T19:42:00.007+03:00

Hoh-hoh-hoh-hooo, isä kävi Madeiralla ja muisti minuakin! Synski (tai Ynkki, sanoo tytön 2-vuotias hoitokaveri) sai neljä kerää vaaleansinistä angoraa. Mikä tuntu! Nuo on jotain niin upeita, että tulee melkein paineita löytää tarpeeksi naseva ohje! Annan ajatuksen hautua rauhassa enkä lähde hötkyilemään..

Kolme vyyhteä ovat puoliangoraa, kukin painaa n. 120 g. Vyötteitä ei ole, mutta ajattelin yrittää ainakin valkeasta ja punaisesta huivia. Viininvärisestä tulee todennäköisesti Swallow Tail, jotenkin näen ne 'nuppit' tuossa värissä mukavasti. (Minulla on joku Pasila-generaattori päässä, eli "mukavasti näen nuppit tuossa punaisessa, punaisessa näen ihanasti pallukat!")

---

Sain muuten Amelian valmiiksi ja kuvaan sen heti, kun löydän (tai jaksan ostaa) napit. Pidin sitä jo parina iltana, vaikken kiinni saanutkaan. Olen niin tyytyväinen!

Tästä lähden Capechoa tekemään, ihanasti meinaan saada Capechon valmiiksi tänä iltana. Kaulusta puuttuu ja siihen on nyt silmät kerätty. Muutamat kerrokset vielä!

Ufoi & fufoi.

2009-04-17T14:47:00.023+03:00

Niin se aikaa vaan vierii. Ei ehdi kissaa sanoa, kun jo kuukausi vierähtää ilman bloggaamista. Jälleen kerran neulottu on ja kovasti, mutta valmista näytettävää ei tahdo tulla sitten millään. Ihan ensinnäkin tein mummolle (tavoilleni uskollisena myöhästyneenä) lahjana Zetorin. Tulihan siitä kaunis. Tässä teille prosessimöykky.

malli: Zetor Scarf by Jatta Saukko
lanka: Sandnes Garn Sisu Glitter
puikot: 5 mm.

Neuloin ihan raivolla, etten myöhästy irvokkaasti. Pari viimeistä pyrähdystä saivat rystyset nitisemään ja kipu oli kovaa, mutta sinnillä mentiin. Tämä ehkä siksi, että lipsuin välillä muihin projekteihin ja menetetty edistys piti kuroa kiinni nuoruuden tarmolla.

Oikeastaan paljonkaan valmista näytettävää ei ole. Sopivampaa lienee siis näyttää, mitä täällä oikein tehdään, jos ei asioita loppuun saakka.

edit 26.4: hohhoo, kuva valmiista!

malli: Amelia by Laura Chau
lanka: teetee Primavera
puikot: 4.5 mm helmassa ja hihansuissa, 4 mm sileässä.
mitä asiaa: yrittäkää saada se takki erottumaan taustastaan. Olen ihan ilmiömäinen kuvaaja. Mutta, ihanaa lankaa. Mukava malli. En viimeisimmässä sovituksessa näyttänyt kaljatörpöltä (mihin tähtäsinkin.) Nurjan puolen "neulo nurin takareunasta" alkoi sujumaan parin kerroksen jälkeen mainiosti. Ja todellakin - ei saumoja! Vihaan. Aivastan saumojen ompelun. Kokekaa muutkin ihmeessä tämä valo, jos vielä elätte pimennossa. Oikeastaan taisin olla viimeinen, joka ei vielä ollut tehnyt saumatonta puseroa?
Joka tapauksessa puserosta tullaan kuulemaan vielä, kunhan saan sen hierrettyä valmiiksi. Puolustus vetoaa langan loppumiseen, mutta Tinttamarelli on lähettänyt ratsuväen paikalle ja olettaisinkin sen karauttaneen tänään postilaatikkoon.

malli: Twisted Flower Sock by Cookie A.
lanka: Gjestal Silja
puikot: pohkeessa 3 mm, nilkassa ja jalkaterässä 2.5 mm
mitä muuta: Oikeastaan aika nopeasti etenevä projekti, jos sattuu olemaan yksin kotona eikä tarvitse keskeyttää jatkuvasti. Kaavio on selkeä eikä ollenkaan niin ylivoimainen, kuin voisi kuvitella.

muok 26.4: valmiit kuvat!

malli: Capecho by Norah Gaughan (Vogue Knitting Winter 2007/2008)

lanka: Sandnes Garn Lanett
puikot: 3.5 mm

Capechon hilloaminen on aloitettu viime heinäkuussa kahden valmistuneen ruudun jälkeen. Olen yrittänyt vältellä, vaikka valmista tulee nopeasti ja tilkku on helppo muistaa ulkoa. Ei jaksanut kiinnostaa kesällä enää ollenkaan, kun olin juuri tehnyt samanlaisen isompana äitille ja mitta oli sitä myöten neuletta täynnä. Vitutti neuloa vaatetta, jonka tiesi aivan liian suureksi. Onneksi ajalla on tapana kullata muistot. Nyt puuttuisi vielä kaksi ruutua ja hihat. Sovittelin riekaletta ja hyvältä näyttäisi eli motivaatio on kohdillaan.

edit: valmis! neulottuna vaate oli aika nafti, joten levittelin kuivamaan vähän turhan suureksi. Etuosa löpöttää. Teos on takaa oikeastaan juuri hyvä, toisin kuin kuva antaa ymmärtää. Tuo asento vetää tavaran edestä taakse. En ole vielä päättänyt, laitanko eteen vielä hakaset vai kastelenko neuleen uudelleen ja yritän levitellä pienemmäksi kuivumaan.

malli: Rinsessa-kämmekkäät
lanka: Novita Nalle
puikot: 3.5 mm
fiilikset: Tämä on sentään vain syksyn satoa. Neuloin muutaman toiston mallikertaa ja tein kiilalisäykset. Peukalo uupuu vielä. Teen Capechoa samoilla puikoilla, joten niin kauan kuin intoa riittää siihen, maltan antaa näiden vielä odottaa tekijäänsä. Nopeathan tällaiset on vääntää eikä sitä paitsi puutu enää kuin se toinen kappale.

malli: Novita Kesä 2009 nro. 40
lanka: Novita Tennessee
puikot: 3.5 mm

Tämä onkin sitten vähän väkinäisempi juttu. Väri epäilyttää. Takakappale on tehty raglankavennuksiin saakka. Taidan värjätä tummanruskealla, kun valmista tulee. Toisaalta tämä on aloitettu ennen Ameliaa, eli kokemusta saumattomuudesta ei ollut ja nyt kiukuttaa, kun en tyhmänä uskaltanut mennä omin kätösin ohjetta muuttamaan. Olisipa ollut vaikeaa :D No, siinä ommellaan sitten ne parit saumanpätkät ja that's that ja seuraava tehdäänkin omilla sovelluksilla.

---

Ja nyt olisi niitä valmiita pikkutöitä!

Synskille on neulottu Norwegian Sweet Baby Cap jämälangoista. Pääteltävää oli, mutta hatulta näyttää. 84 silmukkaa, puikot 4 mm ja reunuksessa 3.5 mm.

Sukat 32 silmukkaa, 7-veikan jämiä. Vaalea vihreää jäi yli omista sukista, jotka oli neulottu värjätystä kaulahuivista.

se on: "Doh" Dad Dishcloth by Melanie Thompson
lanka: vuosikertapuuvillaa kaksin kerroin, josta muinoin yritin tehdä raitahaalaria. Se on sitkeimmistä ufoista sitkein ja mietinkin, mitä neulotusta kappaleesta voisi kyhätä. Ehkä hame? Jos kääntäisi teoksen ylösalaisin ja kuruuttaisi saumurilla reunat sileiksi. Tulisihan kappaleesta pari rättiäkin samalla keinolla.
Kannattanee muuten tehdä rätit yksinkertaisesta langasta, jos meinaa saada ne joskus kuivaksikin. Lanka loppui ennen viimeisiä ainaoikein-rivejä, mutta hei khamoon - tää on tiskirätti.
ja vielä: puikot 4.5 mm.
..tosiaan: ilmeisesti meni vähän metsään tuo toinen silmä, mutta aika häiriintyneen näköinen se alkuperäinenkin rätti on.

Synski lähti kävelemään!

2009-04-05T20:33:00.001+03:00

Niin tek!

1.

2009-03-23T19:33:00.007+02:00

Se on jo 1 vuoden ja 2 kk vanha. Se - - on meidän ässä.

Välillä vauhtia on liikaa.

Minuun osui, mutta voin kyllä ratsastaa.

Hieno piirre nuoressa naisessa on arvostaa vessalukemista.

Äkkiä yövillikset päälle ennen kuin äiti laittaa nukkumaan!

Lyhyt katsaus illan aiheisiin.

2009-03-04T18:53:00.012+02:00

Jaksoin jopa filmata pari neuletta, mutta unohdin kameran töihin enkä tietenkään älynnyt unohtamisen mahdollisuutta enkä täten siirtänyt datoja koneelle etukäteen. Tosi tyhmää. Kyllä tähän ikään mennessä pitäisi tietää, että se on sama pää kesät, talvet. Jotain oli onneksi siirretty koneelle aiemmin. Ravelry on blogia paremmin ajan tasalla. Siellä on vaan niin helppo lymytä.

malli: Yellow Harvest Mittens, Vogue Knitting Winter 2008
lanka: Gjestal Raggegarn.
puikot: 4.5 pyörö-Addit.
spesiaalia: Mahtava lanka! Rakastuin karkeuteen saman tien ja minusta se sopii mainiosti näihin vanttuisiin. Eikä edes kutita! Palmikot opeteltu neulomaan apupuikoitta.

malli: Kaura hat by Mari Muinonen
lanka: Gjestal Raggegarn
puikot: 3,5 mm pyöröt.
fiilarit: pakkopulla-aste 30%. Halusin jämälangat pois ja jatkoin neulomista sitkeästi, vaikka koko näytti liian suurelta. Hatusta tuli kuitenkin kiva ja äitimuori ihastui siihen saman tien. Meidän tiukkapipoisuuden ystävien kannattaa modata mallia vähän, tai ainakin valita kapeampaa lankaa.

Näiden lisäksi on valmistunut Aquila-huivi Poinsettian jälkeensäjättämästä Hjertegarnin Alpaca Silkistä.. Jouduin ostamaan yhden kerän lisää ja kävi säkä, kun lankaa jäi siitä tähteeksi 25 cm. Siinä se on vaiheessa rumiluksena myttynä ja toisessa kuvassa liotuksessa. Pingotus onnistui mainiosti, sain (ah, nimittäin!) Lankasista tarpeettoman styroksilevyn! Vähänkö J tykkäsi, kun hilluin sen meidän muutenkin tilavaan kotiin >:D Kommentit ennen, kuin käyttötarkoituskaan ehti selvitä: "Vihaan sitä jo nyt."

edit 26.4: kuivuneita kuvia!

---

Tilasin Tapion Kaupasta langat Sylviin ja sain ne messevään hintaan 1,60e/kerä. Kerrankin kävi mäihä tarjousten kanssa. Hamstrasin 24 kerää Gjestal Cortinaa, koska Ravelryssä joku oli ilmoittanut upottaneensa sen verran omaan Sylviinsä ja arvelin, ettei siihen ainakaan enempää voi kulua.
Langat tulivat perille ja yritän hillitä itseäni, ettei taas tule aloitettua liikaa töitä päällekkäin. Taitaa olla myöhäistä. Sivun edistymispalkit puhuvat puolestaan.

edit: lisäsin pari kuvaa.

Linkkejä kansalle, joka internetissä vaeltaa.

2009-02-12T12:32:00.008+02:00

Kävin vakoilemassa Andran remonttia ja täytyy sanoa, että melkein tulee ikävä kämpän kanssa teluamista. Aika on mullannut puolentoista vuoden takaiset muistot sotkusta, pölystä ja kapealla elämisestä. Onneksi tässä keväällä on suunnitelmissa kylppärin päivitys 80-luvun ihastuttavasta beigestä munankuorihengestä tähän päivään. Tapetitkin pitäisi levitellä seinille. Niitä onkin hillottu muutama kuukausi komerossa. Näyte alla.

Sylvi syyhyttäisi kovasti, mutta aina tuntuu tulevan pakollisia pikkutöitä jonon kärkeen. Synskille pitäisi neuloa korkeammat yövillikset. Haluan ruskeat Taikapeili-lapaset tai Kirjokissat. Niihin humputin ohjeen eilen. Aloitin illalla Poinsettian itselleni (ostin fancya alpakka-silkkiä tätä varten ja addiktoiduin pitsiin. Huivit ovat tumpposia, kun ajattelen tuota kauluria, joten se on pakko saada.) Polvimallin Kerttuihin pitäisi neuloa jalkaterä.

Aamulla päättelin Utopia-hatun (lahja minulle) ennen töihin lähtöä ja kaverille on neulottu ystävänpäiväksi Beaumonde-hattu, mutta se on supatisupati.

edit: enää puuttuu ne villikset! ..Ja huomaan käyttäväni paljon aikaa Ravelryn selaamiseen löytääkseni hyviä sukkamalleja. En saa varmasti ikinä sitä Sylviä aloitettua!

Poinsettia
puikot: 4 mm Addin bambupyöröt
lanka: Hjertegarn Alpaca Silk

Utopia
lanka: kaksinkertainen Novita Nalle
puikot: 5 mm bambupyöröt

Kertut
lanka: Novita 7 Veljestä
puikot: 3.5 mm KnitPicks, magic loop.

Pikkujuttuja.

2009-01-26T13:57:00.007+02:00

Moneskohan postaus, jonka aloitan toteamalla bloggaavani liian harvoin tms. Olkoon. Viime viikon olin hiljaa hyvällä syyllä, lääkärintodistuksella. Onnistuin saamaan influenssan. En varmasti koskaan aiemmin ole ollut viittä (5) päivää kuumeessa. Oikeastaan aika mielenkiintoinen elämys kaikessa tuhnuisuudessaan.

Muutaman viikon olen kärsinyt orastavasta neulepläähistä. Johtunee puolikuntoisesta tilasta. Tehty on juttuja kyllä, tarpeeseen ja vähän väkinäissävytteisesti. Pieniä juttuja. Ostin muuten Sylvin ja sitä tekisi kovasti mieleni kilkuttaa. Muutenkin halajan jotakin suurempaa vaihteeksi tämän sötöstelykauden jälkeen.

Viittä vaille valmiina on myös pari Norwegian Sweet Baby Capia, mutta esitellään vasta valmiit sitten. Lahjaksikin on aikeissa pyöräyttää muutama. Niitä tulee luultavasti ajan saatossa vilahtamaan täällä silloin tällöin, hurahdin nimittäin malliin ihan täpöllä.

ohje: mielikuviteltu
lanka: Novita Isoveli
puikot: 6

Villakalsongit haalarin alle. Ajatus lähti ihan tarpeesta ja nämä on parhaat! Joustinneule on sopivan napakkaa eikä nämä pursuile ärsyttävästi, kun väännetään pukua päälle.

Villikset.
ohje: Ottobre, koko suurempi.
lanka: vadelmanpunainen kaksinkertainen hahtuva
puikot: 5

Sukat.
ohje: oma kallo
lanka: Regia Design Line Kaffe Fassett
puikot: 3.5 mm bambusukkikset
silmukoita 32.

Jostain syystä himoilin ainaoikein-villiksiä Synskille yöksi. Nopeat neuloa, kiva lopputulos. Pienen sisäänajon jälkeen varmasti pitävät. Koko on kyllä hervoton.. saattavat joutua jemmaan vähäksi aikaa.

Joululahjasukkien jämistä syntyi vielä sukat tytölle. Aloitin kärjestä ja neuloin kaikki jämät kadoksiin. Kuvasta päätelleen on ilmeisen ylivoimaista ottaa neula ja päätellä neljä lankaa. Minkäs teet, kun miuku nukkui ja halusin näköjään vältämättä blogata juuri NYT. (Synski on tosi kitkuinen. Olin kyllä sairaana itsekin kovin tööt. Käytän päiväunihetken hyväkseni.)

Punaisia juttuja.

2009-01-02T20:36:00.013+02:00

malli: Beaumonde-Inspired Hat by knitsnthings
lanka: Novita 7 Veljestä
puikot: 4,5
muut: sori kaikille, vaihdoin kuvan! Kaiken säädön jälkeen savy oli ällöttävän harmaa eikä mallin palmikkokaan näyttänyt miltään. Nyt se on enemmän tikissään, 7-veikanpunaisena niin kuin olla pitää!

Ohje on kirjoitettu paksummalle langalle. Tuon miehelle tekemäni Mistake Rib Beanien 84 silmukan jälkeen 104 silmukkaa tähän kuulosti turhan paljolta, joten valitsin kaupassa seiskaveikkaa isoveljen sijaan ja kaappasin työhön 4,5 puikot. Koko on viimeistelyn jälkeen juuri hyvä. Jouduin lisäämään pieniin palmikonkiertoihin yhden toiston, sillä kotsa ei yltänyt korville ilman.

Saatan joskus vimmaantua tekemään toisenkin samalla reseptillä, sillä tämä oli riittävän mielenkiintoinen neulottava. Meinasin jopa uskaltautua käyttämään ohjeen mukaista jytylankaa, mutta siinä tapauksessa taidan jättää suurempien palmikoiden pudotetut silmukat pudottamatta, ettei hatusta tule vallan valtava.

malli: Chevalier Mittens by Mari Muinonen / tikru
lanka: 7 Veljestä
puikot: 3,5 knitpicksit. magic loop.
edit: yksi toisto kärjen huiskauksia poistettu ja kuva vaihdettu! Tarkkasilmäiset huomannevat tunnelmalliset räksänjäljet hangessa.

Samasta kerästä, melkein, sain neulottua myös pitkään mietintämyssyssä olleet Chevalierit. Olisi pitänyt jättää pari toistoa ranteen palmikoista tekemättä, niin ei olisi tarvinnut pelkkiä peukaloita varten käydä hakemassa lankaa kaupasta. Nyt minulla on taas käytännöllisesti katsoen yksi ylimääräinen kerä jemmassa. Ugh. Suunnittelen tekeväni siitä Saltkråkan-sukat Ullasta, mutta mitään en lupaa. Edes uuden vuoden kunniaksi.

Koska olen kuumeessa eikä energia riitä oikein mihinkään, päätin purkaa pari työtä. Paraphernalia-oksennukset ja raitahaalarinlahjetekele on nyt keritty. Kummallekin langalle on onneksi jo suunnitelmat valmiina. Ihan kuin olisi paino pudonnut harteilta, kun sain nuo pois päiväjärjestyksestä. Ah. En silti voi sanoa aloittaneeni uutta vuotta puhtaalta pöydältä, sillä ufoja on siitä huolimatta.
Zombiet eivät ällötä, mutta ei ole mitään sytykettä neuloa puuvillaisia reikäpolvisukkia keskellä talvea. Näiden valmistumisen inspiraatio lienee keväällä se surullisenkuuluisa viime hetken paniikki.
Myös blogaamattomat Rinsessa-lapaset odottelevat lämpimiä ilmoja, en nimittäin jaksa neuloa pitkävartisia juttuja täyspitkien takinhihojen alle.

malli: Fern & Faerie
lanka: Freedom Spirit
puikot: 4 ja lahkeissa 3.5 bambusukkikset.
koko: M eli 80 silmukkaa.

Sen sijaan yhden ufon olen saanut tänään selätettyä. Nämäkin ovat tutut äsken mainitusta ufopostauksesta. Lahkeet ovat puuttuneet ainakin kuukauden. Torhistauduin. Koko on täydellinen.
Käytännön tietoa kumilangan toimivuudesta resorissa ei vielä ole eli raportoin tutkimukseni tuloksista myöhemmin.

edit: Kumilanka väsähti lopulta. Höh.

Joululoman saldoa.

2008-12-27T19:32:00.008+02:00

Tein taktisen ja neuloin pari lahjaa joulureissulla Hossaan. (n. 80 km Kuusamosta.) Arvelin, etteivät lahjan saavat aikuiset ihmiset pahastu, kun paketti tulee pari päivää myöhässä. Menin veikkauksissani jopa niin pitkälle, että he saattaisivat mahdollisesti tuntea iloa siitä, etten stressannut ennen h-hetkeä vaan jätin neulomisen aikaan, jolloin sitä oli. Ja olihan sitä, 16 tuntia autossa ja pari päivää metsän keskellä.

malli: perusjoustinsukat tuunattuna kahden silmukan palmikonkierroilla. Tiimalasikantapää.
lanka: Regia Design Line Kaffe Fassett
puikot: 3,5 knitpicks, magic loop.
silmukat, kappaletta: 48.

Nyt olen minäkin kokeillut itseraidoittuvia lankoja. Kuvittelisin, ettei tästä tule tapa, vaikka tämä olikin projektina oikein virkistävä. Idiootti en tarkistanut raitojen alkamista molemmista keristä ja huonotuurisena Aku Ankkana otin tietenkin mäihällä ensimmäisenä käsittelyyn sen väärän, joka alkoi yhtä raitaa aiemmin. Muuten olen kovin tyytyväinen tulokseen, vaikka eipä noissa raidoituksen satuttamisen lisäksi juuri muuta arvioitavaa kovin ole.
Sukat luovutettu anopikkeelle.

malli: Jacques Cousteau -pipo.
lanka: Novita 7 Veljestä Kantri
puikot: 4,5 pyörö-Addit.
silmukoita 100.

Iskälle pipa. Jostain syystä muistikortti ei suostu lukeutumaan, joten laitetaan epätosi kuva. Tässä kavennukset kaartavat väärään suuntaan, sillä vilkaisin ohjeen ennen paluumatkaa nopeasti ja muistin lopun päin honkia. En ehkä olisi purkanut ja korjannut lapsusta, jos kavennusten viereisen nurjat raidat olisivat asettuneet nätimmin. Puoli tuntia ei mennyt hukkaan, sillä olen itse huomattavasti tyytyväisempi lopputulokseen nyt korjattuna, vaikkei kukaan muu mitään olisi älynnyt kuitenkaan.

edit: korjattu!

Mokajoustinpipo.

2008-12-21T23:37:00.003+02:00

ohje: Mistake Rib Beanie by Anne Macri
lanka: 7 Veljestä
puikot: 4 sukkikset ja 40 cm pyörö.
Taas muistiin, että silmukoita oli 84.

Miehelle lapasten kaveriksi on saatu valmiiksi tällainen. Nyt, kun kamerassa olisi akkua, itse tumppujen maantieteelliset koordinaatit eivät täsmää, joten odotellaan vielä vähäsen. Kuvassa ei suinkaan ole mieheni vaan minä, koska sekin ruoja on lietsussa samassa paikassa lapasten kanssa.
Ilmeisesti kuvan ottaminen sattuu.. vähän kuin parturissa käynti lasten mielestä. Vai kuvittelinko olevani veden alla? Pitänee lisätä joskus kultakaloja mukaan.

Terkkuleita töistä.

2008-12-19T14:18:00.008+02:00

En ole tehnyt enkä hankkinut yhtäkään joululahjaa. Olen tänä vuonna onnistunut ohittamaan Kristuksen syntymän täysin. Sain maanantaina kuulla, että joulu on jo ensi viikolla. Oikeastaan pidän siitä, etten ole niin kartalla ajan kulumisesta ja voin elää tiedostamattomassa kuplassani.

malli tylsästi sama kuin aiemmin julkistetuissa harmaissa vohvelitumpuissa.
lanka: 7 veljestä
puikot: 4 knitpicks-pyöröt magic looppaillen.
silmukoita jälleen hyväksi havaitut 42.

Puoliskollani on tänään syntymäjuhla ja lapaset sain sentään hälle väännettyä. Kuvaa tulnee, kun pääsen töistä kotiin. Täällä on näin hektistä, hekoti. Saahan tehokkuus laskea näin lähellä lomia?

edit 1: päivitin blogin värejä. Käytin terapian vuoksi ainoastaan inhokkejani. Nähtäväksi jää, kuinka tämä kehittää minua ihmisenä.

edit2: kamerasta loppui akku kriittisellä hetkellä, joten palaan lapasiin, kun laturi näyttää vihreää valoa. Sen sijaan kuvaa löytyy Synskistä, jolla on parempi fiilis kuin nuupahtaneella äidillä.
Ai niin. Oksuvärit eivät muuttaneet minua suuntaan eivätkä toiseen, eli tätä avautumista lienee luvassa jatkossakin. Ei värillä väliä, kuhan on punanen. Päivää.
Lisättäköön myös, että olen hankkinut miehelle joululahjan.

edit3: lapaset ikuistettu!

Harmaa salaisuus paljastuu.

2008-11-23T22:12:00.002+02:00

lanka: Schachenmayr Regia Silk kaksinkertaisena
puikot: 4 KnitPicks sukkikset
muistiin itselle, että silmukoita oli 42 ja hyvät tuli.

Tykkään lopputuloksesta ja miehellä on joululahja- ja synttäritilaus vetämässä. Aion tähdätä ne synttäreille, mutta ahkeruus todennäköisesti pettää ja luovutan toisen vasta parin päivän päästä jouluna. Yksi per juhla.
Nämähän olivat 30-vuotislahja tuttavalle ja mikä tärkeintä, kelpasivat myös siellä. (Näin ainakin miehen sanojen mukaan. Sain aivan liian pitkästä aikaa viettää viikonlopun Synskin kanssa keskenään. Täytyy sanoa, että nautin joka hetkestä ja aion vastaisuudessa pyrkiä viettämään tällaisia iltoja useamminkin. Rajattomalla rakkaudella miestä kohtaan, tietenkin. Kyllä sitä välillä pitää olla vähän erossakin.)

Ai niin, olen hiertänyt myös vaippoja.

2008-11-17T23:13:00.003+02:00

Siinäpä se tulikin. Tällaisia olen jo jokin aika sitten vääntänyt:

Takana Unimix. Pinta on lakanaa, kosteussulkuna pul ja pikkuimuna kerros vohvelia. Sisus mikrofleeceä. Leikkasin sisäpinnan mikrofleeceen täyttöaukon, eli on ikään kuin mallia tasku.

Edessä DreamNappyn kaavalla tehty vaippa. Sijoitin huimat 10e kaavaan (minusta hinta ei ollut pahakaan, sain kaavat kolmeen kokoon) ja tämä edustaa kokoa M. Sisus velouria, tukena kierrätettyä joustofroteeta ja pintana trikoota. Nepit.

Kaikki on tehty DN:n kaavalla.

Pinta on ylimmässä vanhaa lakanakangasta, jota minulla on iso pala. Aion käyttää sen Synskin villakangastakkiin, joka tulee olemaan kierrätetty äidin vanhasta kauhtanasta. Näette sitten. Sisus joustofroteeta, samoin tukikangas. Tarrat.

Keskimmäinen on kierrätetty kulahtaneesta trikoomekosta. Tukena on vanhaa kerrastoa. Imun taisin kierrättää jostain susivaipasta. Tarrat.

Alin pallocollegea, sisältä joustofroteeta ja tueltaan myös muistaakseni joustofroteeta. Korj. mah. Nepit.

Luvaton kasa ufoja.

2008-11-17T20:15:00.016+02:00

Niin, tauko on ollut pitkä ja kadun. Töihinpaluu on sekoittanut sisäisen blogauskelloni ja pari viikkoa humahti huomaamatta. Ufoja on kuitenkin tällä välin kertynyt ihan kiitettävä määrä ja ajattelinkin tahalleen kuvata ne kaikki kerralla maksimoidakseni vaikutuksen. Yritin suhtautua lipsumiseen huumorilla eli välttää ressaamista, joten laitoin teokset jonoon, otin hyvän asennon ja kameran eli siinä niitä nyt olisi. Harmaa salaisuus lepää puikoilla myös, mutta sen annan ilmi vasta ensi viikolla.

Tässä olisi tulossa Cyanille välihaalarin lahje. Pitäisi opetella tekemään muistiinpanoja, koska en enää kykene palauttamaan silmukkamääriä mieleen ja vetelen ohjetta päästä valmistumisen tahtiin. Tai vieläkin parempaa, voisi tehdä työn aina loppuun ennen uuden aloittamista. (No ihanku tekisin.)

Purin Katla-suka t hitaan etenemisen ja ankean joustimeni vuoksi. Aloitin purkulangasta saman tien Zombeja ja nämä edistyvätkin aika hyvin. Käytiin viime viikonloppuna ihmettelemässä Synskin korvatulehdusta ensiavussa ja odottelu kului joutuisasti näitä työstäessä.
Sanokaa, että Tennessee kutistuu pesussa? Vai oliko se niin, että puuvilla tahtoo ennemmin löpsähtää. Pahus. Sukka on inasen väljä kumpaankin suuntaan. Aloitin ensimmäistä kertaa kärjestä ja arvioin kantapään paikan puoli senttiä metsään. Kyllä näitä siitä huolimatta voi pitää. Pujotan yläreunaan kuminauhan.

Ihanaa, kun sain syyn neuloa itselleni En Pointet! Töissä paleltaa eivätkä edes villasukat riittäneet, joten neuloin tossut kaksinkertaisesta hahtuvasta ja huovutin koneessa. Kivampi soitella, kun ei tarvitse värjöttää. Neuloin lapsen tossujen silmukkamäärillä ja aikuisen mitoilla. Onhan ne vähän leveät ja munttoset, mutta tykkään niistä silti. Tekisi mieli tehdä toiset yhdellä säikeellä. Vai saisiko humputtaa ihan sitä Tovea?

Ennen huovutusta.

Äidin Paraphernalia t jatkavat ähötystään. En tykkää tuosta väristä enkä kuviostakaan, mutta onneksi äiti ei ole niin kranttu ja suostuu ottamaan ne vastaan. Jos jouluksi vaikka saisin valmiiksi? Aion joskus tehdä itselleni tuolla mallilla sukat, tykkään. Se on kyllä satavarma, että lanka on niissä yksivärinen.

Näistä villiksistä ei ole kovin lapsille kertomista tässä vaiheessa. Ellei joku lapsi sitten tahdo kuulla, että silmukoita on 80 ja että kokeilen kumilangan neulomista joustimeen. Se on muuten tosi ihanaa neulottavaa. Vai miten se oli. Kuvassakin näkyy, millaiselle sykkyrälle se änkeää. Toivon, että kumilanka ratkaisee villisten väsähtämisongelman, sillä hamstrasin sitä poistosta kolme rullaa ahneuspäissäni tietämättä ollenkaan, onko siitä mihinkään.

edit: kumilanka toimi jonkin aikaa. Väsähti lopulta.

Kutistettuja paitoja.

2008-10-28T18:32:00.008+02:00

Kasa paitoja, joita ei koskaan tullut käytettyä. Dark Tranquillityn paidan löysin kirpparilta ja harmikseni se oli venähtänyt ja lyhentynyt eikä siitä näin ollen ollut itselleni pukineeksi. Sydänpaidan sain viisi vuotta sitten jouluna ja sille kävi tuolloin samoin. Pappa betalar oli löytö muiden kirpparitavaroista ja käänsin sen tätä varten. Onnistuin hävittämään siitä takakappaleen, joten ommellaan sitten, kun se löytyy. Suuntaa-antavana kaavana käytin SKL 10/2000 paidan kaavaa.

Tiukkaa asiaa.

Ja vähän rennompi ote.

Tiitiöitä.

2008-10-24T17:28:00.006+03:00

Aloitin keskiviikkona sitten työt, pitkästä aikaa. Vieläpä uudessa paikassa. Sain tittelin, joka - tottakai - kuulostaa paljon fänsimmältä, kuin mitä työ oikeasti on. Yritysmyyntineuvottelija. Yhtä kaikki, työpaikka on maailman paras ja työkaverit vähintäänkin universumin mukavimpia. Edes ensimmäisenä päivänä ei tarvinnut kakistella, vaan tuntui, kuin olisin ollut vuosia siellä töissä. Sitä paitsi en ole edes ainoa, joka kiroaa eikä aina harkitse sanomisiaan.

Puna-mustissa lankana on kaksinkertainen hahtuva, puikot 5. Silmukoita oli alussa 64 ja vyötärön lisäysten jälkeen 76. Haaran ohje on Tiitiä ja tykkään siitä kovasti.

Raidalliset aloitin paluumatkalla Joensuun käsityömessuilta. Lanka on Twilleys of Stamfordin Freedom Spirit ja puikot 4. Aloitin 80 silmukalla, mutta lisäysten jälkeen määrä kasvoi 96 silmukkaan. Tykkään langasta, koska se on niin pehmeää ja sitä paitsi monivärisissä poikkeus, joka ei ole laikkuinen.

Kummatkin housut ovat vielä vähän isot 7,5-kiloiselle, mutta vähän sillä näpillä ne teinkin, etteivät heti jää pieneksi tai ainakaan matalaksi. Noihin raitahousuihin tein korotuskerroksia taakse. Se olikin sitten aika tarpeetonta, koska haara neulotaan siten, että siihen muodostuu itsestään sopiva pussi.

Taikasormet-messut.

2008-10-19T21:33:00.007+03:00

Lähdettiin kaverin kanssa humputtamaan Joensuun Taikasormet-messuille. Sain kaiken, mitä aktiivisesti etsinkin ja bonuksena vielä takkikankaan ja sormuksen. Kummankin kanssa olin luovuttanut pari vuotta sitten.

- Ensinnäkin kukonaskelkuvioinen villakangas, 5e/m. Olen aina ollut jostain syystä viehättynyt tuosta kuosista, mutta en ole löytänyt mistään! Etenkään tuolla hinnalla.

- Kankaan päällä on jämälankoja. Jep, nyt siellä ihmetellään, miksi joku haluaisi maksaa niistä. Sävyt olivat juuri oikeaa vihreää vihreään jämälankahuiiviini. Todellakaan olisi ottanut, jos suunnitelmaa ei olisi ollut.. Hintaa 1,50e.

- Virolaista hahtuvaa villiksiin, ylläri! 3,80e, ei paha.

- Twilleys of Stamfordin Freedom Spirittejä kolmessa värissä, kaksi kerää kutakin. Kirjavasta aloitin tulomatkalla Tiitiä-villikset ja muista olisi niitä tarkoitus tehdä myös. 3e/kerä.

- Vaniljakreemijauhetta. Saisipa vieraita, joille makea maittaa. 5e.

- Silmukkamerkkejä, silmukanlepuuttajia.

- Ja aivan liioitellun suuri ja pröystäilevä, käytetty sormus! Hieno musta kivi, jossa jopa naarmuja! Sitä paitsi en ihmettele, jos talossa alkaa tapahtumaan selittämättömiä asioita tämän jälkeen. Ai niin, maksoin 5e.

Härkää sarvista jne.

2008-10-14T21:16:00.007+03:00

Tuo kuulostaa minun korvaan paremmalta kuin "ottaa itseään niskasta kiinni." Vähemmän syyllistävältä. Pikemminkin urhoolliselta! :D

Ufopostaus toimi ja loi tarpeeksi painetta, joten pari kummitusta on saatu purettua ja valmistakin aikaan.

malli: Star-Cross'd Love by Kristina Sutherland
lanka: Gedifra Shanina, 400g.
puikot: 8

Huivista muotoutui tällainen. Lanka uhkasi loppua kesken enkä ollut saada lisää mistään. Onneksi tajusin Ravelryn Stash-ominaisuuden ja kysyin, voisinko ostaa Raililta* 2 kerää. Sattui olemaan jopa samaa värjäyserää. Pidin.

Malli oli mukava neuloa, sillä minähän en ole se saumojen ompelun suurin ystävä. Pienet palmikot tein ilman palmikkopuikkoa. Vallan mukava projekti. Vielä kun pingottaisin vähän. Niin, nappikin puuttuu. Ehkä voisi taas panostaa tuohon kuvaamiseen, tuossakin nuo reinohousut jalassa niin kuin kotoillessa aina. Ulkoilmaan, mars.
*nimi muutettu

lanka: kirppislöytö Novita Samarkand
puikot: 5. Miehusta on tehty pitkillä metallipuikoilla, joita en kyllä voi varsinkaan bukleelangalle suositella. Rihmat takertuivat niihin kiinni. Hupun tein knitpickseillä ja heti helpotti.
koko: 90

Aloitin saumojen ompelun väkisin. Ei se niin puuduttavaa ollutkaan, varsinkaan, kun oikaisin ja kuroin ompelukoneella. Poimin silmukat nappilistoihin ja huppuun ja valmista tuli parissa tunnissa kaiken kaikkiaan. Vapauttavaa. Ja sitä paitsi tykkään lopputuloksesta.

ohje: SKL 8/07
lanka: kirppislöytö Rondo Cara kaksinkertaisena.
puikot: 4.5
koko: 80

Tämäkin oli muinon jossakin postauksessa ja muistaakseni minun piti laittaa napit jo silloin. No enpä laittanut. Ostin ne perjantaina ja nyt se on ohi! Hartiat ovat vähän kumman näköiset, mutta päällä takki on ihan normaali. Joskin vielä liian suuri.

Kesken on oikeastaan enää raitahaalari ja capecho. Siitä en kyllä ota stressiä.

Koolailuja.

2008-10-03T22:45:00.006+03:00

Reissu porukoille uhkasi käydä tylsäksi, joten mies toi tullessaan koolit ja elintarvikevärit ja todellakin - kaikki puikot. En viitisinyt puhelimessa ohjeistaa tuomaan 8 sukkapuikkoja. "Ne on ne harmaat.." "Täällä on miljoona harmaata puikkoa!"

Neulomosta löydetty Vogue Knitting oli myös tullut perille ja sain senkin. Ah! Kaupassa käydessä ostin kerän vaaleanharmaata 7 Veljestä ja beigekirjavan Wool Sävyn. Woolia minulla ei ole vielä kokeilussa ollutkaan.

Aloittelin oranssilla ja iskin Woolin sinne. Kerään meni 2 pussia Orangea ja laitoin langan liemeen, ennen kuin jauhe oli täysin liuennut, koska halusin vähän epätasaisen värin. Wool imeytyi välittömästi eikä heti perään laitettu vaaleanruskea nöttönen kostunut kuin tuon verran. Hö.

7V kastoin molemmista päistä Berry Bluehun ja keskikohdat vielä Lemon Limeen. Se imeytyi niin nopeasti, että jäi tuota harmaata, ennen kuin ehdin liottaa koko pätkän. Sekoitin vihreää elintarvikeväreistä ja yritin pelastaa tilanteen sillä. Tuli tummempaa kohtaa, mutta ei haittaa yhtään.

Keskellä kuivuu se vaaleanruskea nöttönen, joka oli elintarvikevärissä kuuliaisempi. Laitoin kyllä aika reilusti etikkaa..

Rästejä pois.

2008-10-03T12:12:00.007+03:00

Vanhoja töitä putkahtelee esiin..

ohje: Suuri Käsityölehti 8/07
koko: 68-80
lanka: Novita 7 Veljestä
puikot: 4.5

Tämä on Tärkeä, sillä se on Syyllinen neulomisvimmaan. En ollut pariin vuoteen neulonut juuri ollenkaan, ehkä lapaset tai pipon tarpeeseen. Iltavuorot olivat aina tylsiä ja keksin värkätä tulevalle vauvalle jotain, lähinnä aikaa tappaakseni.
Jotenkin neulominen karkasi näpistä ja puikkovalikoima oli pysyvästi majoittuneena olohuoneen pöydän alaritsille melkein vuoden. Tosin nyt se on muuttanut ylemmäs, Syltty on nimittäin osoittanut varhaisessa vaiheessa kiinnostusta sitä kohtaan..

Tuo pikku apina nousi muuten eilen ensimmäisen ja vielä toisenkin kerran seisomaan! En olisi uskonut. 8 kk ja viikko. Vasta kuukausi sitten alkoi kääntyminenkin kiinnostaa.

Noloutta: taannoisen vaipantekovimmaan viimeinen päivitys, eli Paljastuksia osa 2. Ei siihen tullutkaan kuin yksi vaippa. Jotenkin kuvittelin tehneeni niitä enemmän ja että olisi kiinnostavampaakin näytettävää. Pah. Otin kuvan väkisin illalla, että saan tämän hiertämästä. Hirmuiset yötäytteet ladattu.

Kuosi on jämä hihattomasta, jonka tein äidille joskus pari vuotta sitten. Sisus valkea polyestermokka, tukena joustofroteelakanaa. Kiinteä imu 2 krs bambupuuvillafleeceä. Läpän koostumus on 2x flanelli + 2x joustofrotee. Kaava on taas oma.

Jämähuivi #2

2008-10-02T16:29:00.003+03:00

200 s
Puikot: 6
Lanka: Novita Rose Mohair kirkkaanpunainen + syklaami, raitoina lähinnä 7 Veljeksen nöttösiä mutta myös jotain akryylijämiä suoraan 80-luvulta. :D

Huivi valmistui heti Jämähuivi #1 jälkeen ja se pääsikin heti äidillä käyttöön, mutta unohdin tietenkin ottaa siitä kuvan ja nyt visiitillä piti hyökätä tallentamaan.

Pienestä mieli hyvä.

2008-09-28T15:17:00.008+03:00

Lojautin eilen olohuoneen valkoisen turrikkamaton keittiönpöydän alle. Toisin sanoen sen maantieteellinen sijainti muuttui noin 3 metrillä. Olohuoneeseen sain vihdoin sen puna-oranssin, jota olen mieluillut jo kauan. :) Olen niin tyytyväinen, että pitää ihan kaikelle kansalle huudella.

Tässä uusin ilonaiheeni, turrikka #2. Turvakaukalo on ajattoman tyylikäs yksityiskohta.

Kutkuttaisi tuo tauluseinä tapetoida jollakin, esimerkiksi ruosteen värisellä.. Meneekö överiksi, sanokaa? Kaikki seinät tässä huushollissa siis ovat tuota tummanharmaata makuuhuonetta lukuunottamatta.

Vaihdoin tästä inspiroituneena bloginkin värejä, taas. Oli se vähän liian imelä, ehkä :) Myös remontti-lokero muuntui kotoksi.

Pöllöpipo. Ja takki.

2008-09-27T22:15:00.007+03:00

Tällä kertaa korvat eivät punoita härskeistä jutuista, vaan Suomen syksystä. Aion selättää ilmanalan pipolla. Yllätin itseni valitsemalla ruskean lankakerän kaupassa. Meinasin kyllä mustankin pipon tehdä.

Ohje: Owl Hat by Ruthie Nussbaum
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 4 (40 cm pyörö ja sukkapuikot.)
Menekki: 39 g.

Niin. Se pipo on valmis ja nuo pöllöt viihdyttävät minua suuresti. Ajattelen aina sitä Dilbert-strippiä, jossa järjettömän suuren (ja ympäristöystävällisen) maasturin käyttövoimana oli pöllöjä. :D

No mutta. Valitsin puolta numeroa pienemmät puikot kuin ohjeessa, koska liian pieni pipo on minusta parempi kuin liian suuri. Tästä tuli kuitenkin sopiva. (Ja nyt lähti soimaan päässä Kummelin Välimallin jätkä. Ei helkkari. Joskus rasittaa, kun mieli toimii ikään kuin jatkuvana Bumtsibumina, eli kaikkialla on vihjeitä seuraavaan kappaleeseen tai juttuun. Yhdistettynä naurettavan tarkkaan yksityiskohtien muistamiseen tämä on toisinaan sietämätöntä eikä moni tahdo oikein pysyä minun ajatuksessa kärryillä ja joudun aina selventämään sanojani. Onneksi unohdan suuret linjat, lue: ne tärkeät asiat. Esim nyt tajusin, etten ole edes ottanut tekeleestä kuvaa. Lisään huomenna. Mistä niitä uusia päitä saa.)

MOOKS: kuva lisätty. Ja taitaa huvittaa julkaista uutena vuotena turattu miehukkeen takki, menköön tähän postaukseen.

Lanka: Novita 100% puuvilla (mikä mielikuvitus)
Koneen säätö taisi olla 7, en enää ole varma.
Ohje muistaakseni Novita kevät 2007.

Sivuissa on muutaman silmukan leveydeltä 1o 1n -joustinta. Jaksoin ne muutamat rivit käännellä niitä. :) Koko on se toiseksi suurin. Olisi pitänyt tehdä isoin, niin ei olisi tarvinnut lisätä leveyttä noilla vetoketjun viereisillä joustimilla. Minkäs teet. Vetoketju kupruaa vähän ärsyttävästi.

Odottelin vielä tuota Pikku Apulaista tätä tehdessä ja muut tietenkin juhlivat uutta vuotta ottamalla äpättiä. Ei minulla sen ikävämpää ollut sahaillessa. :)

Pyhää saamattomuutta.

2008-09-19T12:58:00.010+03:00

En saa näitä koskaan valmiiksi, ellen iske framille. Hyvät naiset, ufoja kuukausien takaa. Eikkkhiinnosta.

Melkein vuosi sitten maha-aikana aloitettu (ja keskeytetty) bukleetakki Synskille. Muistan, että lanka oli ärsyttävää neulottavaa, mutta suurin syy ufottumiseen oli varmasti Tiedon Puute. Toisin sanoen, kannattaa ehdottomasti neuloa Pitkillä Metallipuikoilla Numero 5! Voinemme puhua "ajettavuudesta", ja verrata sitä vanhaan Ladaan. Yleisesti ottaen en ole välineurheilun ystävä, mutta herrajumala!
Aion taistella tätä vastaan KnitPicksein. Itse asiassa muistelin, että tästä puuttuu lähes kaikki kappaleet. Tarvitse kuin huppu vääntää ja ommella. *hytinää*

Lankoja tuhotakseni aloitin keväällä tällaisen. Joskus talvella kahmin huutonetistä 7 kerää Gedifra Shaninaa ihan vain värin ja (ja ilmeisesti hinnan?) vuoksi. Hillosin ja hillosin ja päätin tuhota niitä väkisin huiviin. Leveyttä tuli ihan liikaa, n. 35cm, mutta jatkoin silti urheasti. Tässä puikot ovat onneksi puolellani, Addin 8-pyöröt. Mallineule nopsasti pidennettyjä silmukoita.
Kädenvääntöä jatkettiin eilen.

MUOKS! Huivi peruttu! Tästä on tulossa hyvää vauhtia Star-Cross'd Love ja hyvältä vaikuttaa.

LISÄYKSIÄ, YRH.

Tämän verran on aloitettu omaa Capechoa. Lanka Lanett, puikot 3.5. Ei kiinnosta vähääkään. Tämä on minulle samantyylinen ikuisuusprojekti kuin monille ne neliöistä kasattavat peitot. En ota mitään paineita valmistumisesta, sen aika on kyllä varmasti joskus.

Banaanisuklaavillikset. Pitäisi jaksaa värjätä lisää tuota keltaista, että saisin kunnon raidan tehtyä. Koskaan ei oikein irtoa. Onneksi vauva kasvaa ja näille tulee väistämätön deadline, joka saanee pakotettua minut liikkeeseen.
MUOKS: villikset purettu.

LaToya. Olkaimet uupuvat, samoin puhti. Ei himota tehdä, kun tiedän näyttäväni tynnyriltä. Hmps.
edit: purettu. Luovutin.

Olen aika yllättynyt, kuinka paljon ufoja löytyi. Ja nyt muistin vielä sen raitahaalarin. Aion vääntää sen neulurilla, sitä sileää jaksa Erkkikään. Huoh!

Luontoäidin logiikkaa.

2008-09-16T21:29:00.003+03:00

Joidenkin tahojen mukaan maailma on liian tarkkaan harkittu ollakseen pelkkää sattumaa. En puutu maailmansyntyteoriaan sen enempää, mutta tietyt asiat kyllä ovat oivallisesti mietittyjä.

Kuten vauvat. Ne ovat pehmeitä, sileitä ja mukavan pyöreitä, että niitä olisi mukava silitellä ja paijata. Niillä on turkasen kova ja paha ääni, ettei äiti jättäisi niitä ravinnotta. Ja tämä kuva selittänee, miksi ne ovat riittävän pitkään kaljuja.

Huivia neulojalle.

2008-09-15T13:56:00.011+03:00

Ironista tai ei - tällä neulojalla ei ole huivia. Näin ilmojen kylmetessä aina huomaan puutteen. Aika surullista. Pitäisi varmaan alkaa käyttämään asusteita.. Ihan tulee mieleen mummon parahdukset lapsuusvuosilta - "ja kaula paljaana!"

MUOKS: vaihdoin kuvan mukavammaksi :) Iskin jämät tarjottimelle, koska raitoja on kivempi tehdä asetilta kuin jostain muovipussista. Ja nyt huomaan, että tuosta puuttuu tärkein, eli se syklaami Rose Mohair. Helvata. No aion silti pitää tuon humputus-tagin, koska ne kaksi kerää humppasin.

Tuossa on noita kesän värjäyssession tuloksia ja keltainen viime kerralta, pienet lilat nöttöset ovat 7 Veljestä jostain varhaisemmilta lapsuusvuosilta.

Kierrätystä on sen verran, että tuo oranssi mohair on keritty kirpparihuivi. (Kyllä, oli takkuista purettavaa.)

Takarivin keskimmäiset vaaleanpunaiset "nöttöset" Susielta. (Keväällä himotti tehdä jämäraitasukat. Ne jotenkin kaipasivat vaaleanpunaista, joten Neulomosta ostamaan. Susie ilmoittautui auttamaan, muttei pyytänyt näistä mitään. Lankaa on aika paljon, koska en kysyttäessä tajunnut 30g olevan aikamoinen köntsä. Nyt vähän hävettää, kun en mitään maksanut..) Jokatapaus, sukat jäivät silloin tulevaisuuteen ja langat ovat nyt hyvää tahtia matkalla huiviin, josta sitten ihan oikeasti pääsevät jäminä sukkiin :) Kiitos vielä, Susie!

Lajittelin vihreitäkin erikseen. Niitä sitten eri huiviin. :)

LISÄILLÄÄN..

Huivia välivaiheessa. Yllättävän hyvin nuo jämät tuntuu uppoavan. Pidän. Jopa liian suuri sukka, jonka tein neidolle, katoaa huivin uumeniin. Tämä on kyllä ihanaa neulottavaa, kun voi lankoja valitessa muistella niitä lapsena tehtyjä töitä, joista ne on purettu. Suoranaista terapiaa!

VALMIS!

260 s
Puikot: 6
Lanka: Novita Rose Mohair syklaami + oranssi mohair puretusta kirppislöydöstä. Raidat jämiä.

Jes! Tästä tuli juuri sellainen kuin halusin. Ihana, täydellinen värikylläinen kaaos ja räiskäle. Miten mukavaa on olla välittämättä ohjeista ja valita värejä sitä mukaan kuin huvittaa. Kaikenkaikkiaan vapauttava kokemus.

Kiitos!

2008-09-14T19:08:00.002+03:00

Hiphei muisti blogiani tällä :) Kiitos! Saako tämän antaa takaisin? :) Karvisesta pääsee Hiphei-blogiin myös.

Kaikki tuolla suosikkiosoitteissa kyllä ansaisevat tämän, mutta listataan tällä kertaa vähän uusille. Andra, Hokkapokka, Sokkopöllö ja Villa Kiana, kiitos lukuhetkistä!

Tylsää.

2008-09-13T22:48:00.002+03:00

Vaihdoin värejä ikävyyspäissäni. Saa nähdä, miten kauan kestävät.

Vihdoinkin omia kestoja.

2008-09-10T21:41:00.013+03:00

Leikkelin eilen jämäkankaista siteitä KVI:n kaavoilla. (phs, päiväside 2 cm pidennettynä, iso phs.) Innostustakaan ei tarvinnut odottaa kuin muutama kuukausi. Tultiin Synskin kanssa mummolavisiitille ja täytyi tietenkin kaivaa äitin ompelukone (Toyota hamasta menneisyydestä - pitäisi varmaan viedä merkkihuoltoon Auto-Jeniin..?) ja saumuri pöydälle ja kasata silput. Vihasin hyppytikkiä, jolle ei mahtanut mitään.
Äitikin kelpuutti muutaman kokeiluun. (Pidin.)

Vaihteeksi jonkun muun lattiaa taustalla.. hoah. Tiedän, että pitäisi panostaa kuvaamiseen enemmän! Näitä ei kyllä viitsi ikuistaa käytössä, vedän rajan noihin vauvan kestoihin :D

Alimmat päältä siis trikoota, ylärivi pe-mokka, 2x Coolmax ja flanelli. Hätähousuna unohdin kuvasta kaksi norsupul-pohjaista. Toinen ruskea, toinen lime päältä. Nuo pallokuosiset ovat jämiä tästä mekosta ja raidallisiin jäi kankaat kirpparipaidasta (0.50€), josta tuli ensin pari vaippaa ja imunpäällistä. Kallista, kallista.. :) Nepit puskin taas autotallissa kiinni.

Vielä alapuolet näytille. Kaikki muut ovat pulia, paitsi mustavalkopilkulliset fleeceä. Täytteeksi laitoin pari kerrosta joustofroteeta tai kerroksen froteeta ja tukena on vanhoja t-paitoja ja myös sitä joustofroteelakanaa.

Pitkät villikset.

2008-09-07T19:54:00.003+03:00

Synski ensimmäisissä pitkäpiippuisissaan. Vähän jännitti, tyrmääkö neiti housut kutittavina, mutta ainakin ensimmäiset kokeilut ovat sujuneet hyvin.

Lanka pinkki ja ruskea Huopanen, puikot 5. Ohjetta on vähän sovellettu Ullasta ja koko on snadihko M.

Salaisuuksia - osa 1.

2008-09-06T17:28:00.007+03:00

Jep, paljastetaan osa ompeluhillumisillan tuloksista. Tein suuren löydön ja säästin 90€, kun tajusin nepittää ruuvipenkillä ylihintaisen pressin sijaan. Pah! Tilasin leuat Kestovaippakaupasta ja mietin tässä, josko joskus viitsisi tilata ne kokoa pienemmätkin.

Nämä onkin jo esitelty aiemmin. Sanottakoon vielä laiskoille kiinnostuneille (jotka eivät jaksa tutustua aiempiin postauksiin), että kaava on omaa käsialaa.

Mokasin taskun klassisesti laittamalla nepit molemmista kankaista läpi. Lyhyemmällä imulla toimii, eli ei mikään katastrofi.

Turkoosiraidallisenkin kanssa tein aloittelijan virheen - trikoopäällinen pakoilee neppien alta ilman kunnon tukikangasta. Ärsyttää. Toivon, että nepit irtoavat joskus, että voin korjata tilanteen. Aika turha luulo.. Läpissä nepit kestävät kyllä hyvin, kun on yksi kerros enemmän alla.
MUOKS: muljauttelin nepit irti ja pelastin vaipan ainakin toistaiseksi laittamalla tueksi froteesoiron.

Ja pallovaippakin on vanha tuttavamme. En tiedä, mikä minut aina ajaa näihin ratkomisiin, sehän oli vallan hyvä ja toimiva jo aikaisemmin! Siirsin siitä pe-mokkasisuksen toiseen vaippaan ja korvasin sen limellä fleecellä ja tikkasin saumanvarat sisälle. Tällä tavalla meinasin jatkaa näiden sisävaippojen kanssa, sillä ovathan nämä nyt herraisä huolitellumman näköisiä! Tässä nepit onnistuivat hyvin, kun tukea oli riittävästi, hah! (Jotenkin minä aina kuvittelen, että minun toivotaan yleisesti epäonnistuvan. Muistaakseni jonkun testin mukaan olen 80% vainoharhainen. Vai olenko?)

Ylimmissä on tarrat, sillä kuosikankaat olivat jo sellaista haperoa, etten halunnut neppejä haaskata. Vihreä itse asiassa reikääntyi kahden pesun jälkeen, joten tarrojen ratkominen kutsuu lempeästi. Korvaan kuosin jollakin toisella ja saas nähdä nepitänkö sitten. Piirsin M-kokoisesta Muumi-vaipasta kaavan ja kaikki on ommeltu sillä. Ilmeisesti nämä ovat vähän suurempia, sillä kaava on piirretty yhden pesun jälkeen ja nehän tunnetusti jatkavat hiljaista kutistumistaan iättömiin iankaikkisuuksiin.

Koostumuksia kierrätetyista kankaista:

Punainen kukkatäyttis: kuosi tyynyliinasta, tukena flanellia ja kiinteänä imuna 2 kerrosta joustofroteeta, sisäpinta samoin. Läppä 2 kerrosta jf. ja 1 kerros flanellia.

Vihreä kukkatäyttis: kuosi tyynyliinaa, tukena college, kiinteä imu 3x jf ja läppä 3x flanellia ja 1 x jf. Sisäpinta limeä fleeceä, ei kierrätettyä.

Sydäntäyttis: Pinta entistä pöytätablettia (lakana), tukena jf, kiinteä imu 3x jf ja läppä 2x jf, joiden välissä 2x hamppucollege. Ei myöskään kierrätetty, vaan joltakin ostettu taittoimu, jonka silppusin. Valkeat nepit.

Kukallinen sisätäyttis: pinta lakanaa (oli jonkinlainen pussukka), sisus jf, kiinteä imu 3x jf ja läppä 2x jf, joiden välissä 2x hamppucollege. Valkeat nepit.

Hyvä päivä.

2008-09-02T15:34:00.003+03:00

Puuh. Taas näitä kaikin puolin plääh-päiviä. Mikään ei oikein ota onnistuakseen. Unohdin eilen hehkuttaa, että pääsin uuteen työpaikkaan. No, kävin tänään sitten kyselemässä vauvalle hoitopaikkaa. Ei näytä kovin hyvältä, kun neiti on piirun alle 9kk, kun työt alkaa eikä alle vuotisille ole paikkoja. En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä..

Tämä kuvaa jotensakin osuvasti tätä päivää. Tein kauan sitten leikatut ruokalaput. Ei kiinnostanut yhtään, joten saumuroin kosteussulun ja pintakankaan yhteen. Laadusta ei voitane puhua näiden yhteydessä. Enemmän hereillä olevat (niin, enemmän kuin minä) huomaavat tietenkin, että kummatkin tarrat on ommeltu samalle puolelle. Huoh. Kuvaa ottaessa en tätä vielä tajunnut. Jätin langatkin roikkumaan, se jotenkin sopi.

Kankaat ovat kymmenisen vuotta sitten värjättyjä. Kaveri antoi ne minulle eivätkä ne koskaan löytäneet paikkaansa. Kosteussulku on jotakin muovia äidin tilkkulaarista. Pehmeät tarrat on ratkottu irti vanhasta Unimix-vaipasta ja kovat ovat jämiä vaippaompeluista.

Imuja perkule!

2008-09-01T19:15:00.007+03:00

Riitta (nimi muutettu) kävi kyläilemässä ja saumuroi muutaman lisäimun. Meillä on pitkään ollut pula ohkaisista rohkaisuimuista, joita käytän uskonpuutteen iskiessä. (Ja joita en koskaan ole jaksanut ruveta leikkaamaan.) Inspiroiduin siis ja pilppusin viimeisetkin jämät vohvelilantiopyyhkeestä ja flanellilakanasta tiimaimuiksi. Inspis sen kuin jatkui ja lisäsin kaikkiin vielä pienistä jämäkankaista kuosit. Nyt kelpaa sitten laitella näitä vaippoihin.. On tämäkin!

Limet päältä polyestermokkaa, ruskearaidallisten kuosit trikoota, vaalean velouria ja kukallisen vanhaa tyynyliinaa.

Kamera kiinnosti. Keskittyä pittää!

Puvunhirvitys.

2008-08-30T18:13:00.009+03:00

Kaikki on pilalla. Vaalensin pukua kahdesti Nitor Removerilla toivoen, että ne raidat sieltä edes vähän pompsahtaisivat, mutta aika turhaan. Meinasin modata tuota sen verran, että luumunpunaisesta villakankaan jämästä tekisin lohikäärmeenharjan selkään ja huppuun. Saa nähdä. Tai sitten viskaan tuon äkäpäissäni oranssiin koneelliseen ja toivon pahinta.

Onneksi myös hyvää uutista: hiersin lahkeet villiksiin. Joustimen puikot 2,5 ja sileän 3. Jalansuut 3,5 bambut, silmukoita 100 ja lankana yksisäikeinen hahtuva. Että silleen.

Ja kuva vielä noista aiemmin neulotuista raidallisista, joita yritin värjätä tummemmaksi. Ilmeisesti ei kovin hyvin tartu, jos on lanoliinia jäljellä. Synski löysi peilin ja oli lentoon lähdössä :)
Silmukoita 80. Joustimet värjättyä Lanettia kaksinkertaisena 2,5 puikoilla. Kaksi ensimmäistä raitaa puikot 3,5 ja loput 4. Korotuskerroksia 3.
Tuon paidan ompelin joskus muinoin. Olisiko kokoa 56 ja vielä vaan mahtuu 64-senttiselle. :)

Raotellaan verhoja.

2008-08-30T12:20:00.009+03:00

Puuhattu on kovasti ja varsinkin vaippoja! Heilautan kuvaa tännekin heti, kun saan komeudet nepitettyä! Ja komeudet nimenomaan, sillä löysin törkyisen hienoja retrokankaita anopikkeen isältä. Onhan ne ihan eri toista kuin jotkut ostokankaat. Tylsää. :) Ehkei niistä kuitenkaan sen enempää tässä vaiheessa.

Sain viimein ruoskittua itseni kasaaman kuoren, joka on leikattu kuukausia sitten. Kaava on KVY:n tasku, josta pyöristin kulmat. Koko on S. Epäilin suuresti mahtuvuutta 7030g (kyllä, käytiin neuvolassa :) neidolle, mutta koko onkin juuri passeli. Vasemmassa siivessä on myös lisäsäätötarra. Suojasin pulin reikäneuloksella ja reunat huolittelin joustokantilla. Ihanan nopea tehdä, kun vertaa niihin salaisiin sisävaippoihin, joihin arvoin ja puntaroin imuja..

Sitten oli enemmän ja vähemmän onnistunut värjäyssessio. Tarkoitus oli värjäillä pinkkiä, mutta sitä ei ollut tarjolla. Otin siis violettia. Ja pilasin täysin äitiyspakkauksen vanupuvun. Kyllä pitää olla tyhmä, kun yrittää violetilla! En kyllä tajua, mikä minuun meni. Kone näytti niin mörkkiä, että lähestulkoon pakokauhun vallassa säntäsin vaippakaapille, että saisin edes jotain laimentamaan katastrofia. No, tuli sitten violettia imua ja kaikkea. Muumi-vaipat oli tarkoituskin tuunata, ratkoin niistä jo ne kamalat tarrat ja nepitän toivottavasti pian. Tuon raidallisen vaipan tuunauskin näköjään jatkui.. ihan kiva siitä tuli. Puuhakkaat äidit: älkää värjätkö vanupukujanne violetilla! Kunhan mies palaa kameran kanssa, näytän vanupukuhirviön koko kansalle. Saatana.

Ja sitten näihin enemmän onnistuneisiin. Koolasin 50g mummolta saatua villalankaa Berry Bluella ja muistaakseni 20g krltaisella (Synski osallistuu sylissä blogaamiseen) elintarvikevärillä. Piti lisätä tippa punaista lopuksi, sillä halusin banaania, en sitruunaa. Täytyy yrittää tehdä samaa väriä pari grammaa lisää, sillä tuo ei ihan villiksiin riittänyt enkä halua tehdä ohempia raitoja haaraan. Nipopipotus!
Syvensin lilojen villisten raitoja ja kokeilin jämäliemellä solmuvärjäystä keltaiseen seiskaveikkaan. Tulos oli yllättävä limevihreä? Solmutusta pitänee harrastaa enemmän, kun sain niin mukavan epäsäännölliset laikut aikaan.

Päivityspumpsi.

2008-08-23T23:05:00.011+03:00

Lukuisten teknisten vastoinkäymisten vuoksi päivitys on venynyt aivan sallimattomuuksiin asti. Ensin ei ollut konetta, kun mies vei rällän toimistoon (pah, työkoneeksi, millä se kuvittelee minun bloggaavan!) ja lainakone oli netteineen niin takkuinen, ettei sillä päässyt edes blogeja katselemaan. Nyt kuitenkin uudet tuulet puhaltaa (toivottavasti eivät lunta tupaan) ja uusi kone on alla. Sain adsl-purkinkin väännettyä väkisin siihen kuntoon, että pääsen blogiini käsiksi. Tällaista on siis mm. puuhattu:

Sisätäyttövaippa, kaava oma. Pallocollege, tukikankaana kierrätysflanelli ja sisällä valkoinen polyestermokka. Vihdoinkin sain hierrettyä täydellisen kaavan, hoo ja jes!
..Jotenkin kummalliselta tuntuu, kun on ostokankaista tehtyjä sisävaippoja, jotka ovat jopa nättejä. S-kokoiset, joista nyt pois siirryttiin, kun tein pelkistä kierrätysmateriaaleista paria poikkeusta lukuunottamatta.

Sisätäyttö yhtä kaikki, velour ulkona, tukena joustofroteelakanaa ja sisäpintana vanhaa joustofroteekerrastoa, jonka värjäsin ensin vihreäksi ja leikkelin sitten tähän. Hyvin toimii :D

Sitten tuunausta. Sain taannoin vaihtarina sisätäyttiksen, jonka mallia ei voinut Synskille istuvaksi kutsua. Tykkäsin kuitenkin kankaista (velour + bambujoustofrotee.) Ratkoin pientä tikkiä ja kuminauhoja ymym noin elämän ja kasasin uudestaan. Röyhelöt pelastivat kaavan totaalisesti ja muutin myös reunoja, alkuperäisessä ne oli tikattu sisälle. Siivetkin pyöristin saumurille sopivaksi, mutta raitoja en mitenkään saanut asettumaan kohdakkain, sillä ne oli alunperin leikattu noin. Eipä haittaile, tykkään. :)

Yllättäen sisätäyttö, trikoo, tukena kierrätysjoustofrotee ja sisimpänä velour. Josko saisin nepitettyä pian, odotan ma. Tuunasin vanhan imun nätimmäksi trikoojämällä. (Sisältää 2 kerrosta mikrokuitufroteeta (ent. Elloksen tilaajalahjana saatu PYYHE! Mite!) joustofroteiden välissä ja nykyisin myös raitakuosin.)

Omalla iihanalla kaavalla tein myös pari taskua. Tätä norsupulin palasta olen jemmannut (äitini sanoin) kuin pierua persvaossa, etten hassaa huonoon kaavaan. Sisällä on turkoosia Coolmaxia.

Jeh, toinen tasku turkoosilla 1mil pulilla ja samaisella Coolmaxilla. Tämäkin odottelee neppejään.

Veluurihousut. Nämä ovat niin mukavan oloiset, että tekisin heti itsellenikin, jos oma termostaatti kestäisi. Koko 68, SK 1/08.

Aiemmin postattu tiikerihaalarikin on päässyt pitoon. Joku taika siinä on, kun välittömästi tulee ykät rinnuksille. Gneeh.

Villiksistä.

2008-08-07T21:10:00.003+03:00

Ylläripylläri. Lahkeensuut olivat lanoliinituksen jälkeen aivan liian pienet, joten myyntiin menivät. Pesin samalla muutkin villikset ja tovin katseltuani tuumasin, että pieneksi ovat nekin käyneet. (Mikä ihana tekosyy neuloa uusia. Voinko puskea lisää vauvoja, että saan tehdä villiksiä.)

Kaikki housut siis menivät myyntiin ja koska kauppa kävi kuin siimaa, oli reservistä repäistävä suurempaa kokoa. Huomaa, miten hyvin olin varautunut yllättävään tilanteeseen.. nämä olivat suuremmista pienimmät. Tämän perusteella voisi kuvitella minun olevan ihminen, jolta loppuu autiomaassa bensa, koska ei viitsi tankata varastoon vaan täytyy ottaa riski ja ajaa seuraavalle asemalle. Niin kuin ei joka tapauksessa joutuisi tankkaamaan, tai neulomaan juuri sitä seuraavaa kokoa. Typerää. Cyania ei kuitenkaan tuntunut haittaavan.

Curly Purlyt testissä.

2008-08-05T17:59:00.008+03:00

Curly Purlyja on tehnyt mieli kokeilla jo jonkin aikaa ja vihdoin pääsivät puikoille. Lanka on yksisäikeinen hahtuva ja puikot joustimen jälkeen 3, koko M. Tiheys on täpäkämpi kuin ohjeessa, 24 s/10 cm. Tein näistä myös sentin matalammat. Tästä alkuperäiseen amerikankieliseen ohjeeseen.

Lahkeensuita ihmettelen. Ohjeen mukaan ympäryksen tulisi olla 27,5 cm? Neuloin etuosan yhtä pitkäksi takaosan kanssa ja sopivalta vaikuttaa. Mittasin uteliaisuuttani: 21 cm. Hierrän vielä lahkeet valmiiksi ja sovitan Cyanille.

MUOKS: Valmis! Neuloin 10 kerrosta sileää 2,5 puikoilla. Jalassa aika naftit, mutta ei onneksi liian pienet. Seuraavat neulon haarasta silti 4-6 kerrosta korkeammiksi.

Ullan 2-koolla jälleen villikset, puna-mustaa hahtuvaa.

Sain joskus vaihtarina kahdet villahousut, toiset kuvassa ylimpänä, toiset kerällä (syystä että koko oli sopiva äidille, ei tyttärelle. En jaksanut odottaa vanhuudenpäiviäni.) Näistä puuttui lahkeet ja rakensin ne telttahousujen purkulangoista. Aika reilut ovat nämäkin, mutta uskoisin Synskin ehtivän näitä käyttää.

Humputin lankoja.

2008-07-29T15:30:00.002+03:00

Muutaman kuukauden etsin sopivaa hurstin mallia, mutta edes muokkaamalla en olisi mistään tarjokkaista saanut mieluisaa. Onneksi uusin Novita pelasti pulasta ja sain vielä poisto-petroolit Teddyt sopuhintaan. Pidän. Jos tänään aloittaisin ja inspistä riittäisi, voisi iltakoleudella pyyhkiä Esterin takapuolta viikon päästä.

Napsutin myös 9 kerää sammalenvihreää Isoveliä. Tälle ei vielä ole varmaa suunnitelmaa, tiedän vain tahtovani tästä takin. Aion hankkia samansävyistä mohairlankaa ja työstää niillä. Toivottavasti tähän projektiin löytyy malli nopeammin kuin tuohon edelliseen. Tai no, on niin paljon tekemistä tekemättä, että jahkailu saattaisi olla suotuisampaa.

2008-07-10T15:12:00.006+03:00

Väärä hälytys. Neiti mumisi jotain unissaan. On ollut tänään nohevana. Kuvassa myös maailman paras lelu, eli iät ajat äitiyspakkauksessa ollut hymyhelistin. Vaikka miten kiukuttaisi, tällä saa hyvän tuulen houkuteltua välittömästi. En tiedä, mikä tuossa on niin erityistä, mutta kiitos helistimen suunnittelijoille. :D

Laiskanläksyjä.

2008-07-10T14:52:00.006+03:00

Hohoo, sain väkisin itseni kerimään kuukausi sitten värjätyt langat. Pidän. Virittelin Dylon-nappi-väripadat anopikkeen takapihalle aurinkoisena päivänä. Pinkistä ja ruskeasta liemestä nousi tällaisia. Saa nähdä, miten kestävät pesua. (Karmivan huonolaatuinen kuva, mutta olen niin mehuissani ahkeruuspuuskasta, etten jaksa välittää. Sitä paitsi vauva alkaa taas heräillä päikkäreiltä.)

Ah. Kaksi ensimmäistä 7 Veljestä, ex-violetti ja vaaleansininen. Raidallinen Pirta Baby, possunpunainen. Kaksi alimmaista Novita Pellava Cottonellaa, entinen äklöpersikka. Akryyliosuus ei taasen yllättäen värittynyt, mutta eipä haittaa.

Hullu juttu!

2008-07-09T11:01:00.004+03:00

Midteese, midteese, Andra antoi minulle tällaisen! Perisuomalaiseen tapaan kuuluu kursailu, mutta en minä kyllä näillä tätä olisi ansainnut. :) Oikeasti. Kiitos kamalasti! Täällä ollaan ihan otettuja.

1. Voittaja voi laittaa tunnustuksen omaan blogiinsa esille.
2. Linkitä postaus siihen blogiin, mistä sait palkinnon.
3. Nimeä vähintään seitsemän muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Laita linkit näihin blogeihin omaan postaukseesi.
5. Jätä viesti niihin blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Vahinko kiertämään - lapsi karuselliin, on isälläni tapana sanoa.

Andralle antaisin ilman muuta, hänen blogiaan luen kaikkein eniten. Ehkä kuitenkin yksi tunnustus riittää, joten yllätän muita.

Elämäni kirjoneulos
Menin lankaan. Jäin koukkuun.
Tiinan neuleblogi
Ultimecia's castle
PuikOtuksen blogi
Elämänlankaa
Neulonta-terapia

Järjestys random, ehdottomasti.

Ohi on!

2008-06-22T21:34:00.005+03:00

Tällainen siitä capechosta sitten viimein tuli. Tein eilisen päivityksen jälkeen kauluksen loppupätkän ja aloitin oikeaa hihaa. Tänään ehdin neulomaan melkein koko päivän, kun olimme vauvan kanssa tädin luona kyläilemässä. Hän auttoi sponsoroimalla napit projektiin.

Omia muokkauksia ei tarvittu monia.
Lisäsin rinnan kohdalle nurjalle pienen apunapin, joka on helppo sujauttaa sopivaan kohtaan vastakkaiselle puolelle, jolloin vaate pysyy paremmin yllä eikä kinnaa erilleen.
Hihasta olisi tullut aivan liian pieni, jos olisin kaventanut ohjeiden mukaan. Sopivaan väljyyteen päästyäni jatkoin palmikoita normaalisti, sillä 2o 2n -joustinta ei ollut toivoakaan saavuttaa. Äänestimme hihat lyhyemmiksi kuin ohjeessa, sillä vaikutelma olisi ollut lähinnä Leveä Kuljetus, jos olisin jatkanut ne kyynärpäihin saakka.

Äitikin suostui jopa malliksi. Kuulemma kelpaa nyt laittaa lavoilla jalalla koreasti! :D

Ja kiinni:

Ja tietenkin takaa:

Tiikerihaalari.

2008-06-21T21:13:00.004+03:00

Julkaisen haalarin vastoin alkuperäistä suunnitelmaa jo nyt. Cyanilla on vielä niin pitkä matka kokoon 68, etten jaksa odottaa häntä paremmaksi lavastukseksi vaan käytän ikävästi tässäkin terassin pöytää. Kukaties joskus kuvaan haalarin käytössä.

THE Capecho.

2008-06-21T20:44:00.011+03:00

Tekisi mieli tehdä uusi kategoria nimellä Viha/rakkaus. Tämä saisi oikeutetusti aloittaa sen. Tässä Teille, rakas lukijani, kuvilla ja fiiliksillä ryyditetty pitkä tarina Voguen Capechosta, joka kaikesta huolimatta päätyi surullisesti UFOT-kategoriaan.

Olipa kerran internet, jota plärätessäni löysin tekniikkakuvat Capechoon. Ihastuin saman tien. Viikkoa ennen serkun häitä sain Neulomosta Lilialta ohjeenkin. (jes.) Pari tuntia myöhemmin löysin Prismasta Novitan Siljaa 1€/kerä. Tiheys oli mainio. (onnenpäiväni, todellakin!) ja aloitin neulomisen välittömästi kotiin päästyäni. Testasin tiheyden huolella, kuten ohjeessa oli erikseen korostettu. (emmehän halua mennä pienellä pieleen, emmehän?) Viiskulmiot löysivät paikkansa kuin itsestään.

Matkani jatkui Pieksämäelle äitini kesälomaa rikastuttamaan ja projekti jatkui - tottakai - määrätietoisesti aina yön pikkutunneille saakka. Huomasin käydä Ravelryssä vakoilemassa muiden tekeleitä. Kaikki olivat saaneet aikaan teltan ja Voguen errata ilmoitti vain kaikenkattavasti, että kyseessä on painovirhe eikä vaate suinkaan ole istuva, kuten ohje antoi ymmärtää. Selvä. Helpompaa on tietenkin muotoilla noin, kuin korjata maanantaikappalekaavoitus. Löysin onneksi virolaiseen blogiin, jossa kokoa oli korjattu poistamalla kaksi viiskulmiota. Päätin noudattaa sitä. (mikä mäihä! ja vielä pari päivää ennen h-hetkeä. en voisi epäonnistua!)

Näin vaatetta olisi pitänyt käyttää korjauksen jälkeen. Neuloin kokoa S ja kahden pyörylän poistamisen jälkeen vaate on sopiva äidilleni, joka on kokoa 46. Suivaannuin, mutta pian kuitenkin ymmärsin kaiken menneen liian hyvin. (niin se vain menee. huoh. miksi pakkani on täynnä patoja.)

Päätin käyttää vaatetta väkisin häissä ja kiedoin munttosen ympärilleni niin, että etukappaleet tulivat lähes kokonaan päällekkäin. Kiinnityksenä käytin tahalleen kahta oksanpätkää eikä kukaan tajunnut mitään. Ompelin kädentien väliaikaisesti puolittain umpeen. (päivä paistoi välillä risukasaankin.)

Tällä hetkellä kaulus on lähes kokonaan neulottu ja äitini ihastui vaatteeseen siinä määrin, että lupasi (kaiketi empatiapäissään) ostaa sen, kun neulon siihen hihat ja kiinnitän kauluksen.

Kokemuksesta viisastuneena ja sisuuntuneena aion tehdä vielä saman urakan uudelleen Lanettista ja 3.5 mm puikoilla.

Parit villahousut.

2008-06-21T20:31:00.006+03:00

Näitä tein taannoin jemmaan. Kahdet pienemmät ovat nyt käytössä ja suuremmat jonottavat kärsivällisesti aikaansa. Näyttävät vähän lörähtäneiltä käytön jälkeen, mutta kun ei tarvitse joka kerta pestä, niin ei tarvitse ;)

Ruskeat on neulottu Huopasesta Kestovaippayhdistyksen palmikkohahtuvien ohjetta käyttäen. Palmikonkierrot on tehty joka toinen kerta eri suuntaan, joten pintaan muodostuu pallomainen kuviointi. Haara oli minusta jotenkin niin kiinalaisesti ratkaistu, että purin sen ja tein Ullan pöpien mukaan haarakiilan. Hirmu korkeiltakin nämä vaikuttavat, mutta en aio antaa sen haitata, sillä se kompensoituu leveydestä, jota on piilossa roimasti joustimessa. Pahimmassa tapauksessa lapsi oppii kuivaksi ennen esikouluikää eikä näille ole koskaan tarvetta. :) Silmukoita oli 80 ja puikkojen koko 5.

Muut housut ovat kaksinkertaista hahtuvaa. Kaikki on neulottu Ullan pöpien ohjeella koossa 2 puikoilla 5, joskin suurimmissa puikot olivat 6 ja lisäsin sentin tai pari. Kaikkiin on neulottu kolme lyhennettyä kerrosta takapuoleen.

Haalarinvanhus.

2008-06-21T20:22:00.006+03:00

Löysin rutkasti päivitettävää ja tein vankan päätöksen ainakin aloittaa urakka kronologisessa järjestyksessä. Tämä on kiistatta vanhin, tarkemmin noin 10 vuotta sitten valmistunut neule. Muistan sen kuin eilisen ymym. Taisin olla vielä ala-asteella, kun hankitutin ensimmäisen neulekoneeni ja tässä ensimmäinen sillä valmistunut työ. Onhan se toki hirveä turake, mutta jollakin tavalla rakas ja itse asiassa varsin käyttökelpoinen.
Lanka on edesmennyttä Ahkeraliisaa.

Villikset.

2008-06-17T01:01:00.004+03:00

Nämä ovat niin vanhaa tuotantoa, että alkavat käydä pieneksi. Seuraava käyttäjä on onneksi jo valkattu ja pökät pääsevät hyvään kotiin.

Vihreät neulottu Huopasesta. Turkoosit ovat Ruskovillan hahtuvaa, jonka koolasin Berry Blue -maulla mikrossa. Kummankin malli on Ruskovillan lehtisestä. Mansikkapöpät on tehty Ullan ohjeella ja ne koostuvat vihreän ja vaaleanpunaisen osalta myös Huopasesta. Punaiset raidat ovat jotakin konelankaa, jonka neuloin 6-kertaisena huopuvuuden testattuani.

Backup.

2008-06-17T00:50:00.003+03:00

Tämä ei ole enää tuore uutinen, mutta koska pyhä aikeeni on joskus maailmassa siirtyä blogaamaan vain tänne, tahdon arkistoida vauva-arjen tähtihetkiämme. Näin parin viikon jälkeen perunalle on jo luovutettu, mutta hedelmäsosetta vastaan taistellaan.

Sukkaa.

2008-06-17T00:42:00.009+03:00

Koko karavaanimme on saanut uudet sukat:

Neidin sukkien nimeksi tuli Säilykepunajuurisukat, sillä etikan odööri on värjäyksen jäljiltä huomattava. Lanka on siis tuota aiemmin postattua punaista 7-veikkaa, jonka kastoin siniseen.
28 silmukkaa, puikot 4. Varren rakenne vaklattu Neulomosta.

Miehelle tein noin 15 vuotta vanhasta 7 Veljeksen tyyppisestä jämästä varrettomat viilettimet. Meni aika hilkulle: jouduin katkomaan punajuurilangasta 15 cm punaisia pätkiä neljälle viimeiselle kavennuskerrokselle toiseen sukkaan. Onneksi sitä ei huomaa, jos ei älyä etsiä. Hähää. Photoshop ilahduttaa lisäämällä kauneuspisteen.
Silmukoita 48, puikot 4. Varteen olisi voinut ottaa 3,5.

Ja vielä omat: 7 Veljeksestä neulotusta kaulahuivinpätkästä kerimättä kierrätetyt varrettomat verrattomat. Olisi kannattanut värjätä kaksi peräkkäistä kolmiota tummemmalla ja sitten taas vaalealla, mutta en millään jaksanut tussattuani noitasoppavärikattiloiden kanssa koko kesäpäivän. Omina sukkina menee. Toisesta sukista tuli inasen raidallisempi.
Silmukoita 44, puikot 4. Tällä kertaa varret 3,5. Täydellinen määrä, pidän.

Kaarrokepusero ja siksak-myssy.

2008-06-07T12:40:00.008+03:00

Sain eilen kasattua paidankutjakkeen kummittelemasta. Tuli oikein mukava. Lanka on Marks & Kattens BomUll, nimensä mukaisesti tasapuolisesti villaa ja puuvillaa. Löysin nämä poistokorista 2€/kerä. Aloitin tämän pari kuukautta sitten ja etu- ja takakappaleen jälkeen tuli muuta mielekkäämpää ja tekele jäi ufonurkkaan makaamaan. Väänsin hihat toukokuun huumassa ja kaarroketta aina ajan antaessa periksi terassilla. Ja nyt on valmista! Olen aika mehuissani tästä, ehkä eniten siksi, että olen nyt toteuttanut yhden kohdan "ennen kuolemaa" -listallani: neulonut puseron. Tämä on ollut listalla noin 9-vuotiaasta lähtien, eli ehkä oli jo aikakin :D Myös Pirtajämästä tehty hattu sai aamulla nyörit ja luen senkin ufoksi, vaikkei olekaan odottanut niitä kuin viikon.

Ufona kummittelee enää raitahaalari, mutta en anna sen stressata, sillä vauvalla on siihen matkaa vielä 13 cm eikä sillä sen puoleen ole kiirettä.

Vikatikki.

2008-06-02T15:18:00.004+03:00

Tuskaisen mietinnän jälkeen (tähän liittyy mm. Novitan Neuleapua tarvitaan -keskustelu, voi byyttoni) menin ja ostin beigeä Pirtaa. Siis minä, beigeä? Ensin askarrutti koostumus (100% akryyli), mutta päästyäni tästä yli päätin rohkaistua hankkimaan sitä siitä huolimatta. Ja menin ja ostin sen beigen. Ugh. En edes muista, milloin olisin ostanut jotakin väkisin (eli ajatuksella "sitten minä pidän tätä kun käyn *mietintää* ...marjassa!) ja nyt sen tein. Yritän vaihtaa ne tänään mustiin. Ehkä 2 kerää valkoiseen. Saattaa huvittaa jotkut raidat.

Tässä murheenkryyni.

Kaikki on pilalla.

2008-05-23T09:00:00.007+03:00

Naapuri avautui tiikeristä. Oli kuulemma pyydystänyt räksän sen pihalta. (Minä olen siitä kyllä ylpeä >:D) Naava joutuu viettämään kesänsä vanhempien luona. Toivottavasti räksät muuttaa etelään pian ja saadaan se takaisin.Kaikkien iloksi vielä meidän minitiikeri. Ehkä se on vähän syyllisen näköinen.

Värjäyksiä.

2008-05-22T23:25:00.005+03:00

Läträsin eilen värikokeilujen kanssa. Taannoin koolasin hahtuvat ja villasukat, mutta elintarvikevärjäystä kokeilin vasta nyt ensi kerran. Valmiit vyyhdet laitoin kulhoon odottamaan kuivatusta ja mies tuli kommentoimaan että "ai meillä on taas spagettia" :D

Kaksi pienintä valkoinen Lanett + violetti. Seuraavana punainen 7 veljestä dippailtuna siniseen. Sen vieressä 7 Veljestä Kantri (ruskea) on saanut kasteen violettiin. Viimeisenä on muinoin mummolta saatua *aitoa* villalankaa, eli käsin kehrättyä ja käsittelemätöntä. Tuosta Lanettista ja oranssista tulee villahousut vauvalle, kun saan muutaman keskeneräisen työn valmiiksi ensin. Huoh. Inspistä olisi taas kaikkeen muuhun, mutta pitää nyt pitää tuon korin pohjaa silmällä, ettei ihan karkaa laukalle ;)

Remonttikuvia ja nimiäiskirja.

2008-05-22T22:34:00.008+03:00

Viime syksynä hierretty remontti pääsi kirjoihin ja kansiin, kuvaa klikkaamalla pääsee vakoilemaan lähemmin.

Vauvasta tehtiin nimiäisiin myös kuvakollaasi-runo- ja vieraskirja. Saa vartuttuaan sitten lukea terveisiä. Kuvaa klikkaamalla pääsee yhtä kaikki ihmettelemään kuva- ja runo-osuutta.

Näistä kummastakin tehtiin kirjaversiot Cyan Idan nimiäisiin, että myös "aikuiset" voivat katsella kuvia. Niille kun pitää aina olla kaikki tulosteena.

Odotusajan tuotantoa.

2008-05-22T21:49:00.013+03:00

Näissä ei ole mitään jännää, mutta halusin arkistoida nämä itseäni varten. Lupaan yrittää olla kiinnostavampi vastedes. Tällaisia siis nyhersin ennen vauvan syntymää:

kuva lisätty 23.3.09: Hattu sopii 1 vuotta täyttäneelle aika hyvin. :D

ohje: Mimosa-myssy Ullasta
lanka: Sandnes Garn Funny ja mummon villalanka
puikot: 6.
koko: 3-6 kk, mutta on paljon suurempi!

Hattu näyttää valtavalta, mutta kai siihen kasvetaan.. Kiristysnyösi puuttuu kuvasta.

ohje: SKL 8/2007
lanka: Kirppislöytö Rondo Cara kaksinkertaisena
puikot: 4,5.

Raidat on tehty nostamalla nurjalla muistaakseni joka 6. silmukka neulomatta. Enkä mitenkään veny ompelemaan nappeja kiinni..
muoks: napeista suoriuduttu, joten kuvakin vaihdettu!

ohje: SKL 10/2000.
lanka: Lanett.
puikot: 2,5.
koko: 56

Mallineule on ainaoikeaa ja se on osoittautunut vauvan mukana kasvavaksi ja hyväksi, vaikka olikin aika tylsää neulottavaa. Reunoissa on pykää.

ohje: Moda 1/2008
lanka: Austermann Bambou Soft
puikot: 4,5.

Hattu on perusmallin siksak-myssy Ruskovillan ohjevihkosta.

ohje: SKL.. jokin.
lanka: teetee Alpakka kaksinkertaisena
puikot: 4.5
koko: 50

Ja vielä viimeinen: tämän neuloin synnytyslaitoksella. Oli kyllä aika rankan kokoinen 2.5-kiloiselle..

mooks: kuvia paranneltu vastaamaan totuutta. Ohjeet lisätty.

Maggie Simpson.

2008-05-22T21:46:00.006+03:00

Joskus vuosia vuosia sitten lupasin tehdä omalle lapselle samanlaisen tähtipuvun kuin Maggiella Simpsoneissa. Kaava on muokattu jostakin vanhasta Suuren Käsityölehden haalarista. Päällikangas on lakanasta ja vuorina fleece, joka aiemmin palveli anopikkeen tyynyliinoina. Autossa, kaupassa ymym yhdistelmä on ollut juuri sopivan lämmin.

Malli on ehkä vähän liian yllättyneen oloinen?

Aloitussilmukka.

2008-05-22T21:39:00.008+03:00

Ensimmäinen blogimerkintäni.

Lähtökohtana oli tämä äitini joskus vuonna peruna hankkima lankakasa, jota joskus 7-vuotiaana itse tuhosin neulomaan opetellessani. (Kuten kuvasta näkyy, kaikkea on aloitettu :D) Kutakin väriä on vain yksi vajaa kerä (beigeä ja keltaista kaksi), joten arvelin raitaneuleen harventavan jämälankojen rivejä aika tehokkaasti. Valkoisen langan lisäsin kasan ulkopuolelta varmuuden vuoksi. Ohjeen löysin Novitan sivuilta ja lähdin ufoutumista ennakoiden neulomaan kokoa 70. (Vauva silloin n. 56-senttinen.)

Näistä siis lähdettiin:

Ja tässä tämänhetkinen vaihe.